Ari: Koira pidentää ikää!

Tervehdys pitkästä aikaa, hyvät blogin lukijat! Tänään törmäsin Ylen sivuilla uutiseen, jossa hyvinvointitutkija Heimo Langinvainio kertoi tutkimuksestaan ihmisen ja koiran suhteesta. Hän oli sitä mieltä, että mitä kauemmn ihmisellä on ollut koira, sitä onnellisempi hän on. Koiran ja ihmisen välinen suhde on elämää tasapainottava. Opaskoira on käyttäjälleen paitsi hyvä kaveri ja perheenjäsen myös  apu itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen. Olen selkeästi huomannut koiran parantavan elämäni laatua ja auttavan terveyteni ylläpidossa.
Lapsuudenkodissani meillä oli koira, Shetlannin lammaskoira Heppu. Minusta tuli opaskoiran käyttäjä keväällä 1985. Olin tuolloin ensimmäisen vuoden opiskelija Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa. En ole koskaan ollut erityisen hyvä valkoisen kepin käyttäjä. Kun muutin Helsinkiin kotipaikkakunnaltani Hämeenlinnasta, ajattelin, että opaskoirasta olisi apua itsenäisessä liikkumisessa yliopiston laitosten ja luentosalien välillä. Unelmani toteutui ja seikkailimme ensimmäisen oppaani Masin kanssa Helsingin keskustaa pitkin ja poikin. Tuohon aikaan pääkaupunkiseudun kunnat eivät huolineet opiskelijoita kirjoille. Kuljetuspalvelut ja muut vammaispalvelut tekivät vasta tuloaan, joten ainoa vaihtoehto oli opetella käyttämään julkista liikennettä.
Yliopistosta valmistumista edelsi muutto Espooseen ja avioituminen 1997. Lapsemme Elisa ja Katriina syntyivät 2000 ja 2003. Lasten kanssa lenkkeilimme opaskoirien johdolla vaunuja perässä vetäen tai lapsia rinkassa kantaen. Perhekaravaanimme herätti myönteistä huomiota kotikulmilla ja läheisessä leikkipuistossa. Koirien kautta syntyi myös sosiaalinen silta lastemme kavereihin ja vanhempiin. Koirat toimittivat joskus kävelytelineen virkaa, kun tytöt ottivat ensiaskeleitaan. Perheessämme on aina ollut vähintään yksi koira, nyt niitä on kolme.
Tänään kun istuin junassa matkalla töistä kotiin, mietin, millaista olisi koiraton elämä. Fritzin kanssa voin kulkea päivittäin töihin ja kotiin tai lähteä lenkille. Mitä, jos tästä vapaudesta ja etuoikeudesta joutuisi luopumaan. Mikä onkaan rauhoittavampaa kuin nukkuvan koiran kuorsaus illan hämyssä tai aamulla tuttujen tassujen rapina lattialla. Fritz tulee viereeni istumaan ja tuuppimaan kuonollaan. Haetaan valjaat naulasta ja lähdetään ulos.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *