Meidän perheessä otuksia löytyy joka lähtöön. Koiria on kolme, joista Fritz ja Dumle ovat opaskoiria. Kolmas, pitkäkarvainen collie nimeltä Reeta, on tyttäremme Elisan harrastuskoira. Tyttäremme Katriinan lemmikkejä ovat Lissu-kissa, neljä leopardigekkoa ja jättiläistuhatjalkainen. Gekot ovat hyönteissyöjiä, niiden ravintona ovat jauhomadot, heinäsirkat, torakat ja kaiken maailman kuoriaiset. Entisinä aikoina torakoita, eli russakoita, oli taloissa omasta takaa, nyt niitä haetaan eläinkaupasta.
Koira on laumaeläin, joten meidänkin koiralaumassa on oma hierarkiansa. Kiistämätön johtaja on Reeta ja se pitää pojat kurissa, jos ne intoutuvat liian villeiksi. Seuraavana arvoasteikolla on Fritz ja uusimpana tulokkaana Dumle. Kotioloissa koirillamme on oma tilansa, jota toiset kunnioittavat. Pojat nukkuvat usein limittäin samalla pedillä. Yksi kirjoittamaton sääntö on, että toisten ruokakupeille ei mennä. Leikeissä Reeta jää monesti kolmanneksi pyöräksi, kun pojilla on omat painileikkinsä. Reeta pitää enemmän leluilla leikkimisestä ja ulkona juoksuleikeistä.
Koiramme ovat hyvin leimautuneet emäntäänsä tai isäntäänsä. Ulos lähtiessä oma koira tulee aina tarjolle valjaisiin. Tätä kirjoittaessani istun olohuoneen nojatuolissa läppäri sylissä ja Fritz makaa jaloissani. Jos Katriina lähtee ulos, Lissu menee keittiön ikkunalle naukumaan.
Kissa on otus, joka kulkee omia teitään. Lissu ei paljoa koirista välitä, eivätkä koiratkaan siitä. Reetalla ja Lissulla on oma takaa-ajoleikkinsä, tai sitten ne vain istuvat ja tuijottavat toisiaan. Joskus Lissu ohikulkiessaan kiehnää itseään koiran kylkeen. Kissan ruokatavat eroavat koirista siinä, että se ei hotki kaikkea kerralla, vaan syö harvakseen pitkin päivää. Niinpä sen ruokakupit joudutaan pitämään pöydällä, etteivät katin eväät päädy koirien suuhun. Koirien mielestä syömätön ruoka pitää syödä heti pois.
Ainakin meillä kaikki tulevat toimeen keskenään. Toisia suvaitaan, eikä ketään koeta uhkaksi. Suomen politikot tulkoot hakemaan mallia meidän eläimistä.