Otsikoksi meinasin laittaa ” uusi syksy, vanha koira”, mutta selkäni takaa pediltä kuului huokaus. Lieneekö vain unissa tehty vai Kimin kommentti, olkoon siis tuo mikä on. Illat pimenevät, ja kylmä tuuli on alkanut puhallella. Pihlaja tarjoaa linnuille marjojaan. Syksy alkaa kutoa maata talvikuntoon. Vuosi sitten näihin aikoihin oli vaellusreissu Ylläkselle edessä. Tänä vuonna suunnitelmissa oli käydä kokeilemassa Koli, mutta se projekti siirtyy. Palasimme yhteen entisen puolisoni kanssa, lisäksi kämppään ilmestyi kaksi kissaa. Tosin nämä veijarit olivat jo entuudestaan Kimille tuttuja, joten tuttavuutta ei tarvinnut sen kummemmin hioa. Välillä nukutaan samassa pedissä, välillä kissa nukkuu Kimin pedissä ja herra itse lattialla. Ruokarauhaa Kimi osaa kunnioittaa, ja kun veijarit aterioivat, ei Kimi mene häiritsemään. Toinen kissoista yritti pari päivää sitten kokeilla Kimin kupille herran kanssa samaan aikaan, mutta kerta haukahdus teki asian selväksi, että tämä ei ole jaettavissa. Taisi uskoa kerrasta. Muutoksen tuulet hiljalleen ovat alkaneet puhaltaa. Kaksi vuotta olemme kulkeneet tuttuja reittejä, ja ne ovat jo niin tuttuja, että jopa unissaan ne osaa. Vaan kun alkuvuodesta 2017 perheeseemme tulee lähetys kuljetusyhtiö Haikaralta, onkin edessä aikas erilainen kevät. Ehkä muutto isompaan asuntoon, opettelua vauvan hoitoon ja uudet reitit Kimin kanssa. Onneksi kokemusta koiran kanssa kulkemisesta alkaa olla jo sen verran, että navigaatioohjelman ja peesauksen avulla saamme uudet ympäristöt nopsaakin haltuun.