OPASKOIRAN JA KÄYTTÄJÄN KOHTAAMINEN KAUPASSA
Ohjeita päivittäistavaramyyntiketjujen liikkeenharjoittajille
Yleistä
Näkövammaisten liiton Näkövammarekisterin arvion mukaan Suomessa on 50 000 näkövammaista, joista 22 000 on sokeita ja muut eriasteisesti heikkonäköisiä. Joidenkin sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten liikkumisen apuvälineenä toimii opaskoira. Suomessa on töissä 237 opaskoiraa. Opaskoira saa aina tulla käyttäjineen elintarvikehuoneiston asiakastiloihin.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
291/2017 (18 §)
Eläinten pääsy elintarvikehuoneistoon
Näkövammaisen henkilön opaskoiran, kuulovammaisen henkilön kuulokoiran, fyysisesti vammaisen henkilön avustajakoiran ja muun vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä avustavan koiran kuten tuki- ja hypokoiran saa tuoda elintarvikehuoneiston asiakastiloihin.
Muistathan, ettei opaskoiraa saa koskaan silittää, puhutella tai edes katsoa tai mitenkään huomioida sen ollessa valjaissa. Tämä on erittäin tärkeää, koska jos opaskoiraa huomioidaan sen ollessa valjaissa eli tehdessä työtään, sen keskittyminen häiriintyy.
Opaskoirankäyttäjä asiakkaana päivittäistavarakaupoissa
Tervehtiminen
Kun näkövammainen opaskoirineen tulee sisään päivittäistavarakauppaan, opaskoira on opetettu etsimään joko kaupan kassa tai infotiski, josta näkövammainen pyytää ostosapua. Kun näkövammainen tulee kauppaan ja hänet havaitaan opaskoirineen ja / tai valkoisine keppeineen lähestyvän infotiskiä tai kassaa, tervehditään käyttäjää heti reippaasti. Ääneen tervehdittäessä näkövammaista hän tietää tulleensa huomatuksi ja saa varmuuden siitä, että kassalla tai infotiskillä on joku. Hänen on myös helpompi löytää valkoisen kepin avulla tiski tai varmistaa että opaskoira etsii käskystä tiskin, kun hän kuulee mistäpäin tervehtijän ääni tulee.
Samoin ostosavuksi tulevan päivittäistavarakaupan henkilökunnan edustajan on hyvä tervehtiä ääneen näkövammaista. Voit tervehtiessäsi myös koskettaa näkövammaista kevyesti kyynärvarteen. Näin näkövammainen tietää, että juuri hänelle puhutaan.
Ostoskierroksella
Asiakasta on hyvä kuunnella, miten hän haluaa opastusta ostoskierroksella. Täysin sokeita ja vaikeasti heikkonäköisiä yleensä opastetaan opastusotteella. Tällöin opaskoira seuraa käyttäjänsä toisella puolella hihnassa. On myös mahdollista, että opaskoirankäyttäjä tulee opaskoirineen päivittäistavarakaupan henkilökunnan edustajan perässä. Opastusotteessa voi kuitenkin paremmin kommunikoida henkilökunnan edustajan kanssa hänen kertoessaan muun muassa tuotevalikoimista ja tavaroiden päiväyksistä. Kuvaillessa on hyvä välttää sanoja täällä, tässä tai tännepäin. Sen sijaan on hyvä käyttää sanoja oikealle, vasemmalle, edessä, takana, ylhäällä ja alhaalla. Saapuessanne kassalle maksamaan yhteyskädellä voi näyttää näkövammaiselle kassan tiskin sekä maksupäätteen. Ostosten maksamisen jälkeen on hyvä lukea näkövammaiselle asiakkaalle kuitti ostoksista niin, että kaikki on varmasti tullut laskutettua oikein.
Opastusote ja yhteyskäsi
Opastusote
Näkövammainen ottaa opastaan kevyesti kiinni kyynärvarresta kyynärpään yläpuolelta ja kulkee hieman oppaansa takana. Näin hän tuntee oppaansa kehonkielestä esimerkiksi ylös ja alas menevät portaat. Portaiden eteen on kuitenkin hyvä pysähtyä tai ainakin hidastaa vauhtia. Jos liikkuessanne tulee kapea paikka, se ilmaistaan näkövammaiselle laittamalla se käsi, josta näkövammainen pitää kiinni, selän taakse. Näin näkövammainenkin menee automaattisesti selkäsi taakse, eikä törmää kapean paikan esteisiin.
Yhteyskäsi
Yhteyskäsi on kätevä näytettäessä esimerkiksi erilaisia tuotteita, tiskejä tai maksupäätettä. Laita se käsi, josta näkövammainen pitää kiinni, sen päälle mitä haluat näyttää. Näkövammainen seuraa kättäsi ja löytää näin esimerkiksi maksupäätteen. Toinen tapa on, että opas laittaa näkövammaisen käden esimerkiksi tiskin päälle.
Itsenäisen toimimisen mahdollisuus
Monet näkövammaiset ovat opetelleet kaupassa käynnin toimintoja ilman näköaistia. Siksi on tärkeää antaa hänen toimia itsenäisesti niissä tilanteissa, joissa hän haluaa sen tehdä. Esimerkiksi maksupäätteen käyttäminen tai tavaroiden laittaminen ostoshihnalle. Jos näkövammainen tarvitsee apua, hän kyllä pyytää sitä tarvittavissa tilanteissa.
Liikkeenharjoittajien velvollisuus auttaa näkövammaista
Jokaisen liikkeenharjoittajan on Yhdenvertaisuuslain mukaan autettava vammaista henkilöä niin, että hän saa tasavertaisesti samat palvelut. Liikkeenharjoittaja varmistaa, että tähän on tarjolla sopivat resurssit.
Yhdenvertaisuuslaki, 15 §
Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa käyttää viranomaisen palveluita sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. (20.12.2022/1192)