OPASKOIRANKÄYTTÄJÄN OIKEUDET

Opaskoirankäyttäjällä tarkoitetaan näkövammaista henkilöä ja hänen opaskoiraansa. Näkövammaisen henkilön opaskoirasta voidaan käyttää myös termiä henkilökohtainen hyötykoira. Muita henkilökohtaisia hyötykoiria ovat liikuntavammaisen ihmisen avustajakoira ja kuulovammaisen ihmisen kuulokoira. Tässä kannanotossa käytetään termiä opaskoirankäyttäjä, mutta samat oikeudet koskevat myös avustaja- ja kuulokoiran käyttäjiä.

Työssä oleva opaskoira ei ole lemmikkikoira. Opaskoira on apukeino, joka mahdollistaa vammaisen ihmisen yhdenvertaisen aseman muihin nähden. Opaskoira tukee näkövammaisen ihmisen itsenäistä elämää ja ehkäisee eristäytymistä yhteiskunnasta. Opaskoiran avulla näkövammainen ihminen pystyy liikkumaan ja asioimaan itsenäisesti sekä suoriutumaan arkiaskareista.

Opaskoira on helppo tunnistaa valjaista. Opaskoira tietää olevansa töissä, kun sillä on valjaat päällä, joten silloin koira on hyvin näkymätön eikä aiheuta häiriöitä. Jokaisella opaskoirankäyttäjällä on opaskoirakortti, jolla näkövammainen henkilö voi tarvittaessa todistaa olevansa opaskoirankäyttäjä.

 

Opaskoirankäyttäjällä on lähtökohtaisesti oikeus liikkua kaikkialle

Opaskoirankäyttäjällä on lakien turvaama lähtökohtainen oikeus liikkua kaikkialle. Opaskoirankäyttäjä voi mennä ruokaostoksille, ravintolaan, elokuviin, teatteriin ja harrastustiloihin ja hän voi matkustaa julkisissa liikennevälineissä sekä takseissa. Opaskoiran käyttäjällä on oltava pääsy omalle työpaikalleen, kouluun tai oppilaitokseen.

Opaskoirankäyttäjällä on aina oikeus päästä ravintoloihin ja muihin elintarvikehuoneistojen asiakastiloihin kuten ruokakauppoihin ja kioskeihin opaskoiransa kanssa. Ravintoloita velvoittavassa elintarvikehygieniaa koskevassa asetuksessa (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1367/2011) on nimenomaisesti säädetty poikkeus opaskoirien osalta.

Ravintoloitsija ei voi evätä opaskoiran käyttäjän sisäänpääsyä vedoten opaskoiran mukanaoloon. Jos ravintolassa on koiran tuontikieltoa ilmaiseva kyltti, ei se koske opaskoiria.

Ravintoloihin voi ravintolan pitäjä päästää myös lemmikkikoiria, mutta opaskoirien kohdalla tämä ei ole kiinni omistajan luvasta, vaan opaskoirankäyttäjän tulo ravintolatiloihin on aina sallittava.

 

Syrjinnän kielto yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella. Vammaisen henkilön tulee saada yhdenvertaisesti
1) yleisesti tarjolla olevia palveluita ja tavaroita,
2) koulutusta ja
3) työtä.

Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset. Kohtuullisten mukautusten tarkoituksena on mahdollistaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä tukea heidän itsenäistä ja täysimääräistä osallistumista.

Kohtuullisia mukautuksia ovat esimerkiksi:
– järjestetään erillinen tila ja sisäänkäynti eläinallergiselle ihmiselle ja opaskoirankäyttäjälle
– valitaan yleisiin tiloihin nihkeäpyyhittäviä pintoja ja tehostetaan siivousta.

Myös rikoslaki kieltää syrjinnän. Opaskoirankäyttäjän sisäänpääsyn estäminen voi täyttää syrjinnän tunnusmerkit. Ketään ei saa asettaa muita huonompaan asemaan vammaisuuden perusteella. Sisäänpääsyn estämisestä tai muusta syrjivästä käytännöstä voidaan tuomita rikosoikeudellinen rangaistus käräjäoikeudessa.

 

Opaskoira mukana opiskelussa ja työelämässä

Vammaisen opiskelijan ja työelämässä olevan vammaisen ihmisen itsenäisyys

taataan opaskoiran jatkuvalla läsnäololla työpaikalla tai oppilaitoksessa. Opaskoiran tulee olla käyttövalmiina joka tilanteessa. Opaskoiran avulla vammainen ihminen voi poistua tilasta tai vaihtaa paikkaa turvallisesti koiran avulla ilman muiden ihmisten avun odottelua.

Opaskoiraa ei saa eristää käyttäjästään työ- tai opiskelupäivä ajaksi. Jos koira on päivittäin erillään käyttäjästään, koira ei pysty luotettavasti avustamaan tai opastamaan. Opastamisen epätarkkuus voi johtaa käyttäjän fyysiseen loukkaantumiseen.

 

Opaskoirat ja allergiat

Näkövammaisten Keskusliiton ja Allergia- ja Astmaliiton yhteisessä kannanotossa 15.10.2005 suositetaan, että opaskoirankäyttäjä ja allerginen ihminen neuvottelevat keskenään ratkaisun, miten tilanteessa menetellään. Kummallakaan ryhmällä ei ole ensisijaista ja toista ryhmää poissulkevaa osallistumisoikeutta. Opaskoiran käyttöä ei saa estää vetoamalla allergisiin ihmisiin.

 

 

LEDARHUNDSFÖRARARENS RÄTTIGHETER 

Med ledarhundsförare syftar man på en synskadad person med ledarhund. Om en synskadad persons ledarhund kan man även använda benämningen personlig assistanshund. Övriga personliga assistanshundar är servicehundar för personer med en fysisk funktionsnedsättning eller signalhundar för personer med nedsatt hörsel eller dövhet. I denna resolution används benämningen ledarhundsförare, men samma rättigheter gäller också servicehunds- eller signalhundsförare.

En ledarhund som arbetar är inte ett sällskapsdjur. Ledarhunden är ett hjälpmedel som gör det möjligt för en person med en funktionsnedsättning att uppnå lika ställning i förhållande till andra. En ledarhund stöder den synskadade personens självständiga liv och motverkar samhällelig utslagning. Med hjälp av en ledarhund kan en synskadad person självständigt röra sig och uträtta ärenden samt klara av vardagliga sysslor.

En ledarhund känner man lätt igen på den sele hunden bär. En ledarhund vet att den är på jobb när selen är på. Då är hunden mycket osynlig och förorsakar inga störningar. Varje ledarhundsförare har ett ledarhundskort. Med detta kort kan den synskadade personen vid behov bevisa att han/hon är ledarhundsförare.

 

En ledarhundsförare får i princip röra sig överallt

En ledarhundsförare har enligt lagen en principiell rätt att röra sig överallt. En ledarhundsförare kan göra matuppköp, gå på restaurang, bio eller teater och besöka olika hobbyutrymmen samt resa i kollektivtrafiken och med taxi. En ledarhundsförare bör ha tillgång till sin egen arbetsplats, till skolan eller läroanstalten.

En ledarhundsförare har alltid rätt att tillsammans med sin ledarhund besöka en restaurang och övriga kundutrymmen i livsmedelslokaler så som matbutiker och kiosker. I den förordning om livsmedelhygien i anmälda livsmedelslokaler (Jord- och skogsbruksministeriets förordning 1367/2011) som förpliktigar restauranger har särskilt stadgats om ett undantag beträffande ledarhundar.

En restaurangägare kan inte neka ledarhundsföraren tillgång till restaurangen genom att hänvisa till ledarhunden. Om det är förbjudet att ta in hundar på restaurangen, t.ex. om detta aviseras med en skylt, gäller förbudet inte ledarhundar.

Restaurangägaren kan även tillåta andra sällskapsdjur i sin lokal, men då det gäller ledarhundar hänger tillståndet inte på ägaren, utan ledarhundsförare har alltid rätt att ta med sin ledarhund in på restaurangen.

 

Förbud mot diskriminering i diskrimineringslagen och i strafflagen

Diskrimineringslagen förbjuder diskriminering på grund av en funktionsnedsättning. En person med en funktionsnedsättning bör på lika grund få tillgång till

• allmänna tjänster och varor
• utbildning och
• arbete

Myndigheter, utbildningsanordnare, arbetsgivare samt de som tillhandahåller varor och tjänster bör göra ändamålsenliga och i respektive situation nödvändiga och proportionerliga åtgärder som främjar likabehandling. De proportionerliga åtgärdernas syfte är att förverkliga likabehandlingen av en person med funktionsnedsättning och att stöda personens självständiga och fullständiga deltagande.

Exempel på proportionerliga åtgärder är att:

• man ordnar skilda utrymmen och ingångar för personer med djurallergi och ledarhundsförare
• man väljer lämpliga ytor, t.ex. ytor som är lätta att torka av med fuktigt, för allmänna utrymmen samt effektiverar städningen.

Även strafflagen förbjuder diskriminering. Att neka en ledarhundsförare tillträde kan uppfylla kännetecknen på diskriminering. Ingen får försättas i en sämre ställning på grund av sin funktionsnedsättning. Att neka tillträde eller tillåta annan diskrimerande praxis kan leda till straffrättslig dom i tingsrätten.

 

Deltagande i studier och arbetsliv med ledarhund

En ledarhunds ständiga närvaro på arbetsplatsen eller läroanstalten är ett sätt att garantera självständigheten för en person med funktionsnedsättning som studerar eller arbetar. Ledarhunden bör stå till förfogande i alla situationer. Med hjälp av ledarhunden kan en person med funktionsnedsättning tryggt avlägsna sig från ett utrymme eller byta plats utan att vänta på hjälp av andra.

Ledarhunden får inte isoleras från sin förare under arbets- eller studiedagen. Hunden kan inte pålitligt assistera eller leda föraren om hunden dagligen skiljs åt från honom eller henne. Om ledsagningen är oklar kan det leda till fysiska skador hos föraren.

 

Ledarhundar och allergier

I en gemensam resolution antagen av Synskadades Förbund och Allergi- och astmaförbundet den 15 oktober 2005 rekommenderas att ledarhundsförare och allergiska personer sinsemellan kommer överens om hur man fungerar. Ingen av de nämnda grupperna har en primär deltaganderätt som utesluter den andra gruppen. Bruk av ledarhund kan inte hindras genom att hänvisa till allergiska personer.