Koulutusviikonloppu Lumikurssi Oulussa 10-12.2.2023

Heippa opaskoirakot!

Nyt on aika ilmoittautua perinteiselle Lumikurssille 10 – 12.2.2023 Ouluun.

Etusijalla Pohjois-Suomen (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi) opaskoirakot. Ilmoittautumisjärjestys ja muu erityinen syy (esim. olet ensikertalainen nykyisen koirasi kanssa tms.) otetaan huomioon kurssipaikoissa.

Kannattaa ilmoittautua välittömästi. Paikkoja 10 – 12 opaskoirakolle.

Mikäli paikkoja riittää pääsevät muualtakin Suomesta koirakot mukaan.

Mukana ovat myös opaskoirakoulujen kouluttajat sekä peesareita monipuolisen harjoittelun turvaamiseksi.

Tarvitsemme kurssille peesareita, joten ilmoittautumaan MARS.

Opaskoirakoiden ja avustajien osallistumismaksut:

Hinnat sisältävät: Yöpymisen pe-su 2hlö huoneissa, ruokailut ja kurssin ohjelman.

Kurssin hinta 179 ,-/ opaskoirakko, mahdolliset päiväkävijät lauantaina (lounas ja välipala 20,- tai lounas, välipala ja illallinen 40,-) Päiväkävijöitä voidaan ottaa mukaan muutama, mikäli peesareita riittää. Matkakulut Opaskoirayhdistyksen jäsenille korvataan 25 e ylittävä osuus halvimman matkustustavan mukaan (kts. Yhdistyksen matkakorvaus ohjeistus).

Mahdollisuus osallistua perjantaina koirauimalakäyntiin, ilmoittaudu.

Koirauinnin osallistumismaksu/koira 18 e ja pyyhemaksu 2,50 e lisäksi muutama euro matkoista peesareille kyydistä.

Tule nauttimaan lumisesta kurssista mukavassa porukassa!

Ilmoittautumiset viimeistään 15.01.2023

Kerro osallistujien nimet ja yhteystieto, koiran nimi ja koulu, ja muuta huomioitavaa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset

Opaskoirayhdistys

Pohjois-Suomen yhteyshenkilöt

Kirsti Reijonen, p. 050 3277492 tai sähköposti etunimi ja sukunimi yhteenkirjoitettuna ja loppuun @gmail.com Meri Peuhkurinen p. 040 8335047 tai sähköposti etunimi piste sukunimi ja loppuun @hotmail.com Vastaamme perille tulleisiin viesteihin.

Osallistujille tarkempi ohjelma lähempänä kurssia.

Iloisiin tapaamisiin! Kirsti ja Meri

Hki-Uusimaa tiedottaa:

Pidämme kaupunkitreenipäivän koirakoille lauantaina 4.2. ja voit jo ilmoittautua mukaan. Otamme osallistujia mukaan imoittautumisjärjestyksessä ja lopullinen osallistujamäärä selviää peesaritilanteen mukaan.

Kokoonnumme Töölön kisahallin kahviossa klo 10:00. Jokainen koirakko kustantaa itse kahviosta haluamansa syömiset ja juomiset. Paikalle on tulossa kouluttaja Tom Jaatinen Suomen opaskoirakoululta ja lisäksi Vantaalta yritetään saada toinen kouluttaja myös osallistumaan treeneihin. Osallistujat pääsevät vuorollaan treenilenkille Kisahallin ympäristöön.

Voit ilmoittautua minulle osoitteeseen nyholm.jenni@gmail.com niin laittelen lisätietoa treeneistä kiinnostuneille lähempänä treenipäivää.

Helsinki-Uusimaa – patikka 5.3.

Talven jäätyä seuraamme päätimme pikajärjestää sunnuntaina 5.3. patikan
Helsingin Keskuspuistossa. Olet tervetullut mukaan joko pidemmälle tai lyhyemmälle yhdensuuntaiselle lenkille. He, jotka haluavat kävellä
yhteensä noin kahdeksan kilometriä lähtevät klo 10.50 kävellen Vantaan
Ylästöntieltä kapean maalaistien kaltaista ja maanomistajan
liikennerajoittamaa Silvolantietä pitkin kohti Pitkäkosken ulkoilumajaa,
jonka edustalla tapaamme klo 11.45 lähteäksemme 4,7 kilometrin osuudelle
klo 12.00.

Pitkäkoskelta kuljemme kohti Pirkkolan uimahallia ja siellä olevaa Janin
Lounas ja Sport Caféta, jossa on kahvittelun lisäksi mahdollisuus
buffet-ruokailla omakustanteisesti.

Koirakoita pyydetään kertomaan lähtevätkö täyspitkälle vai lyhyemmälle
matkalle, mahdollisuudestaan osallistua oman saattajan tai avustajan
kanssa, koska peesareita on ilmottautunut vähän sekä halustaan jäädä
ruokailemaan Pirkkolaan.

Kävelemme jäävarauksella eli ihan pienestä säävastuksesta emme hätkähdä,
mutta jos kulkuväylät ovat jäiset, niin  koiria säästääksemme liukastumisilta ilmoitamme tapahtuman peruuntumisesta lauantaina 4.3.

Ilmottautumiset Virpille soittamalla tai tekstiviestillä p. 045-272 5281
Tai osoitteeseen virpi.paananen@saunalahti.fi

Ensi viikon ruokalista ei ollut vielä päivittynyt, kannattaa käydä katsomassa viikolla mitä sunnuntaina on tarjolla. Buffet ruokailuun 13,90€ sisältää Runsaan salaattipöydän (16 vaihtoehtoa), ruoka juomat, leivän ja kahvin. Pääruuan kanssa: muusi (G,L), kerma-, aura- tai valkosipuliperuna (G,L),  riisi (G,L,M) ja keitetty porkkana (G,L,M)

Linkki Janin Lounas ja Sport Café: https://janinsportcafe.fi/pirkkola/

Osoite vain takseille jättämistä varten, Silvolantien lähtöpaikka: Ylästöntie 123 / Rajavoudinkuja, 01740 Vantaa

Osoite Pitkäkosken ulkoilumaja: Kuninkaantammentie 19, 00430 Helsinki

Osoite Pirkkolan uimahalli: Pirkkolan metsätie 6, 00630 Helsinki

Tervetuloa patikoimaan, aurinkoinen sää tilattu!

Talvipatikka, Loppi Räyskälä 10.-12.3. 2023

Hei koirakot ja peesarit!

Tuleva vuosi 2023 on juhlavuosi, sillä Peesarikerho täyttää 30 vuotta!

Meidän juhlavuoden Talvipatikka järjestetään maaliskuun toisena viikonloppuna 10.-12.3. Lopen Räyskälässä.

Viikonloppuna rentoudutaan tutussa seurassa ja tutustutaan rennosti uusiin ihmisiin. Perinteisesti patikoimme Räyskälän mukavia teitä ja polkuja, jotka toivon mukaan ovat myös lumisia. Mitä muuta teemme on vielä arvoitus, mutta arvoitus ratkeaa patikalla.

Motellilta olemme varanneet kahden ja kolmen hengen huoneita, joissa jokaisessa on oma wc ja suihku.

Patikan hinta on koirakoille 110 € ja tuo hinta sisältää majoituksen, liinavaatteet, kaikki ruokailut ja saunat. Sinulla on myös mahdollisuus kokea avannon ihanuus.

Opaskoirayhdistys tukee jäsentensä matkaa 25 euroa ylittävältä osalta halvinta matkustustapaa käyttäen. OKY maksaa peesareiden kulut viikonlopulta.

Voit ilmoittautua sähköpostilla Peesarikerhon sihteerille osoitteeseen peesarit@opaskoirayhdistys.fi
Kerro ilmoittautuessasi: nimi, puhelinnumero, mahdolliset ruoka-aineallergiat, koirasi nimi sekä mistä päin olet tulossa patikalle. Voit myös laittaa huonekaveritoiveen, jonka mahdollisuuksiemme mukaan yritämme toteuttaa.

Tiedustelut Sari Rajala 050 380 43 23 tai Eija Paasu 050 329 59 76

Lämpimästi tervetuloa!

Oletko vielä vailla kyytiä patikalle? Muutama paikka jäljellä Talvipatikkabussiissa!

Lähdemme 10.3 klo 16.00 Helsingistä Kiasman tilausajolaiturilta ja ajamme Riihimäen juna-aseman kautta motelli Räyskälään, jonne arvioitu saapumisaika klo 18.00.

Takaisin lähdemme motellilta 14.30 ja Riihimäen kautta takaisin Helsinkiin Kiasman tilausajolaituriin saavumme arviolta 16.30.

Kuljetuksen hinta määräytyy matkustajamäärän mukaan ja ilmoitetaan kyytiin tuleville myöhemmin.

Ilmottautumiset Virpi Paanaselle viimeistään 15.2

p. 045-272 5281 tai virpi.paananen@saunalahti.fi

Opaskoirayhdistyksen vuosikokous Iiris-keskus la 18.3.2023 hybridikokous

Hki-Uusimaan treenipäivä Lauantaina 22.4 klo 12.00-16.00

Tukikohtana Espoon näkövammaisten toimisto, Kuunsäde 2-4, Espoo, sisäänkäynti Friisinkalliontien puolelta.

Ilmottautumiset Virpille p. 045-272 5281 tai sähköpostilla virpi.paananen@saunalahti.fi

Pirkanmaa tiedottaa:

Pirkanmaalla otetaan varaslähtö opaskoirapäivään jo 23.4. Tampereelta Niihaman majalta on varattuna grillikota klo 10-14. Aloitamme päivän joogahetkellä ulkoilmassa. Tämän jälkeen reippailemme kuntopoluilla, jos saamme muutaman näkevän silmäparin mukaan. Lopuksi on syötävää nuotion äärellä.

Keski-Suomi tiedottaa:

Kansainvälinen opaskoirapäivä 26.4. tapahtuma Jyväskylässä

Hei kaikki koirakot ja peesarit!

Kansainvälinen opaskoirapäivä lähestyy kovaa vauhtia. Edellisessä kerhon kokoontumisessa päätimme järjestää marssin keskiviikkona 26.4. kaupungin keskustasta Yliopiston kampuksen kautta hotelli Albaan.

Kansainvälisen opaskoirapäivän kunniaksi kerho tarjoaa osallistujille juhlallisemman aterian pöytiin tarjoiltuna. Ateriaan sisältyy salaatti/ alkuruoka,
lämmin pääruoka ja jälkiruoka. Ruokalajit ovat pääosin laktoosittomia ja gluteiinittomia, mutta muistathan ilmoittautumisen yhteydessä mainita myös erityisruokavaliostasi niin osaavat ottaa ravintolan keittiössä tämän myös erityisen tarkkaan huomioon.

Marssille lähdemme Alakaupungilta Kolmikulmasta kello 12 ja kävelemme kävelykatua Kauppakadun pihakatuosuuden kautta yliopiston kampukselle ja siitä kevyenliikenteen väylää hotellli Albaan.

Toivomme nopeita ennakkoilmoittautumisia, jotta voimme tilata Albasta tarvittavat palvelut etukäteen.

Terveisin Anni, Juha ja Kari
anni.kunelius@pp.nkl.fi
karihjoja@gmail.com
saariniemi.juha@gmail.com

Kaakkois-Suomi tiedottaa:

Lappeenrannassa kansainvälisenä opaskoirapäivänä  ke 26.4. klo 16 alkaen opaskoirien kaupunkimarssi. Mukana opaskoiria, opaspentuja ja opas eläkeläiset myös tervetulleilta! Marssi päättyy kahvitteluun ja kuulumisten vaihtoon. Kaakkois-Suomen alueellinen opaskoiratoiminta tarjoaa kahvit. Tervetuloa mukaan! Tuodaan opaskoirat ’Uusin silmin’ näkyviksi!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 20.4. mennessä: susanna.kovasin(at)gmail.com tai p 0414403967

Terkuin: Suski ja peesari-Anne 

Savon alue tiedottaa:

Savon alueen opaskoirakot viettävät ja näyttäytyvät kaikelle kansalle keskiviikkona 26.4 opaskoirapäivänä Kuopiossa!

Kokoonnumme Kuopion rautatieaseman odotusaulaan klo 10.15 ja lähdemme kävellen Jahtihoviin jutustelemaan ja vaihtamaan kuulumisia kahvin kera. Täältä lähdemme lounaalle johonkin sopivaan paikkaan, peesareille ja Savon koirakoille tarjotaan lounas.

Tervetuloa mukaan kaikki opaskoirakoiden kanssa touhuavat porukat. Unohtamatta minusta tulee isona opaskoira, sekä eläkeläisperheet tai henkilöt joilla ei enää ole opaskoiraa.

Pistäkää sana kiertämään! Muidenkin alueiden koirakot olette lämpimästi tervetulleita, kertokaa tulostanne jotta osataan varata lounaspaikka.

Tapaamisiin Savon alueen yhteyshenkilöt:

Pirkko Luusalo   050 539 0016, Erkki Juntikka   040 589 3430

OPASTUSKOE 6.5.2023 Kouvola

Järjestäjä: Kouvolan Palveluskoirayhdistys ry

Kokeet:  Opastuskoe (PAOP1,PAOP2)

Koepäivä ja ajat: 6.5.2023 09:00 – 6.5.2023 18:00

Paikkakunta/paikka: Kouvola, Kouvola

Ilmoittautumisten vastaanotto ja tiedustelut: Susanna Paloranta, 040 5474960, spaloranta@gmail.com

Tuomarit: Ari Kansikas, vastaava koetoimitsija: Susanna Paloranta  

Osallistumismaksu: 40.00€, IBAN-tilinumero: FI51 1072 3000 0968 13, viite: 65236 

Ilmoittautumisaika/paikanvaraus: Paikkavaraukset sähköpostitse osoitteeseen s.paloranta@gmail.com 27.3-16.04.2023

Ilmoittautuminen Virkussa: 27.3.2023 09:00-16.4.2023 20:00

Lisätietoja kilpailijalle: Paikkavaraukset sähköpostitse osoitteeseen s.paloranta@gmail.com 27.3-16.04.2023.  

Rajoitukset: Koiramäärää koskeva rajoitus – enintään ennalta ilmoitettu määrä koiria, max 8 koirakkoa

Linkki Virkkuun: Virkku

Hki-Uusimaa tiedottaa:

Sunnuntaina 21.5. lähtö klo 13.00, ulkoillaan Espoon Pirttimäen os. Savupirtintie 3, maastoissa.

Tarjolla on niin kolmen, kuuden kuin kahdeksan kilometrin lenkki. Lenkin jälkeen nautimme Helsinki-Uudenmaan alueen tarjoamat kahvit ja pullat Takkatuvassa.

Ilmoittautumiset 18.5. mennessä sähköpostilla osoitteeseen risto.kahelin@gmail.com. Kerrothan jos sinulla on oma avustaja mukana.

Pohjois-Suomi tiedottaa:

Pohjois-Suomen opaskoirakoiden ja peesareiden tapaaminen sunnuntaina 28.5.2023 kello 14.45 Kemin Näkövammaisten toimistolla, Keskuspuistokatu 28, 2 kerros, portaat tai hissi, 94100 Kemi.

Kirstin ja Tiian juna lähtee takaisin Rovaniemelle 19.05 eli siihen mennessä on ehditty treenailla ja  käydä yhdessä syömässä.

Vielä voi ilmoittautua mukaan! Jos tarvitset peesaria avuksi esimerkiksi Kemin rautatieasemalta, niin ilmoittele.

Tulkaa rohkeasti mukaan kaupunkitreeneihin. Yhdessä voimme jakaa kokemuksia ja kommelluksia.

Tavataan Kemissä!

Pohjois-Suomen Opaskoirakot

Kirsti Reijonen, puhelin 050 327 7492 (jos en voi vastata, voit laittaa viestin) tai sähköposti etunimi ja sukunimi yhteen kirjoitettuna ja perään @gmail.com

Peesarikerhon eräpatikka 8-11.6.2023 Lopella

Eräpatikan tukikohtana toimii Eijan kesämökki. Yöpyminen tapahtuu teltoissa, kodassa penkeillä ja  sisätiloissa siskonpedeillä.

Eräpatikan alustava ohjelma: Kokoontuminen mökille torstaina, majoittuminen ja mukavaa yhdessäoloa. Perjantaiaamusta lähtö koko päivän kestävälle patikoinnille, jossa jokainen kantaa omat ja koiransa päivän vedet ja eväät. Jokaisen reppuun tulee myös jokunen polttopuu nuotiota varten. 

Lauantaina aamiaisen ja koirien ulkoiluttamisen jälkeen lähdemme noin 4 tunnin melontaretkelle. Lähtöpaikka on Tammelassa Liesjärvellä, jonne menemme autoilla. Melontaretkeen osallistuvien täytyy olla uimataitoisia. Tälle retkelle koirat eivät tule mukaan, vaan jäävät pitämään majapaikkaa pystyssä. 

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen teemme pitkän patikkalenkin. 

Eräpatikan hinta on noin 70 euroa (hinta tarkentuu myöhemmin), joka sisältää majoituksen, ruokailut, melontaretken kuin myös saunan joka ilta. Matkat tehdään kimppakyyteinä, ajatuksella bensakulut jaettuna pääluvun mukaan.

Eräpatikalle on rajoitettu osanotto. Ilmoittautumiset viimeistään 21.5. sähköpostiin peesarit@opaskoirayhdistys.fi

Ilmoittautumisessa kerro yhteystietosi, koirasi nimi ja mistä päin tulet sekä ruoka-aineallergiat.

Tiedustelut Sari 050-380 4323 tai Eija 050-329 5976

OPASTUSKOE 17.6.2023 Turku

Järjestäjä: SRY Turun alaosasto

Kokeet: Opastuskoe (PAOP1,PAOP2)

Koepäivä ja ajat: 17.6.2023 09:00 – 17.6.2023 18:00

Paikkakunta/paikka: Turku

Ilmoittautumisten vastaanotto ja tiedustelut: Elina Laaksonen, 0505707987, laaksonen.elina@gmail.com

Tuomarit: Mika Laaksonen, vastaava koetoimitsija: Elina Laaksonen  

Osallistumismaksu: 40.00€, IBAN-tilinumero: FI29 5316 0820 0439 49

Ilmoittautumisaika/paikanvaraus: 5.6.2023 mennessä

Ilmoittautuminen Virkussa: 27.3.2023 09:00-9.6.2023 21:00

Lisätietoja kilpailijalle: Rajoitukset: Koiramäärää koskeva rajoitus – enintään ennalta ilmoitettu määrä koiria
Enintään kahdeksan (8) koiraa

Linkki Virkkuun: Virkku

Hki-Uusimaa tiedottaa:

Tervetuloa viettämään kevätkauden päätöstä koiria puistossa juoksuttaen ja ravintolaruokaa nauttien sunnuntaina 18.6. klo 13:00. 

Kokoonnumme Kalmurin koira-aitauksella osoitteessa Urpiaisentie 9. Halukkaat voivat peesaritilanteen ja sään salliessa käydä kiertämässä lähellä sijaitsevan ankkalammen. Pituutta reitillä noin 1,5 km. Puistoiltuamme siirrymme kävellen johonkin lähistön ravintoloista. Ruokailu on omakustanteinen.

Ilmoittaudu minulle osoitteeseen nyholm.jenni@gmail.com. Kerro ilmoittautumisessa puhelinnumerosi, jotta saamme sinut hätätapauksissa kiinni, mahdolliset ruokarajoitteet sekä tuleeko seurassasi joku.

Iloisiin puistoilemisiin!

Helsinki-Uusimaa yhteyshenkilötyöryhmä

Peesarikerhon eräpatikka 8-11.6.2023 Lopella

Eräpatikan tukikohtana toimii Eijan kesämökki. Yöpyminen tapahtuu teltoissa, kodassa penkeillä ja  sisätiloissa siskonpedeillä.

Eräpatikan alustava ohjelma: Kokoontuminen mökille torstaina, majoittuminen ja mukavaa yhdessäoloa. Perjantaiaamusta lähtö koko päivän kestävälle patikoinnille, jossa jokainen kantaa omat ja koiransa päivän vedet ja eväät. Jokaisen reppuun tulee myös jokunen polttopuu nuotiota varten. 

Lauantaina aamiaisen ja koirien ulkoiluttamisen jälkeen lähdemme noin 4 tunnin melontaretkelle. Lähtöpaikka on Tammelassa Liesjärvellä, jonne menemme autoilla. Melontaretkeen osallistuvien täytyy olla uimataitoisia. Tälle retkelle koirat eivät tule mukaan, vaan jäävät pitämään majapaikkaa pystyssä. 

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen teemme pitkän patikkalenkin. 

Eräpatikan hinta on noin 70 euroa (hinta tarkentuu myöhemmin), joka sisältää majoituksen, ruokailut, melontaretken kuin myös saunan joka ilta. Matkat tehdään kimppakyyteinä, ajatuksella bensakulut jaettuna pääluvun mukaan.

Eräpatikalle on rajoitettu osanotto. Ilmoittautumiset viimeistään 21.5. sähköpostiin peesarit@opaskoirayhdistys.fi

Ilmoittautumisessa kerro yhteystietosi, koirasi nimi ja mistä päin tulet sekä ruoka-aineallergiat.

Tiedustelut Sari 050-380 4323 tai Eija 050-329 5976

OPASTUSKOE 17.6.2023 Turku

Järjestäjä: SRY Turun alaosasto

Kokeet: Opastuskoe (PAOP1,PAOP2)

Koepäivä ja ajat: 17.6.2023 09:00 – 17.6.2023 18:00

Paikkakunta/paikka: Turku

Ilmoittautumisten vastaanotto ja tiedustelut: Elina Laaksonen, 0505707987, laaksonen.elina@gmail.com

Tuomarit: Mika Laaksonen, vastaava koetoimitsija: Elina Laaksonen  

Osallistumismaksu: 40.00€, IBAN-tilinumero: FI29 5316 0820 0439 49

Ilmoittautumisaika/paikanvaraus: 5.6.2023 mennessä

Ilmoittautuminen Virkussa: 27.3.2023 09:00-9.6.2023 21:00

Lisätietoja kilpailijalle: Rajoitukset: Koiramäärää koskeva rajoitus – enintään ennalta ilmoitettu määrä koiria
Enintään kahdeksan (8) koiraa

Linkki Virkkuun: Virkku

Hki-Uusimaa tiedottaa:

Tervetuloa viettämään kevätkauden päätöstä koiria puistossa juoksuttaen ja ravintolaruokaa nauttien sunnuntaina 18.6. klo 13:00. 

Kokoonnumme Kalmurin koira-aitauksella osoitteessa Urpiaisentie 9. Halukkaat voivat peesaritilanteen ja sään salliessa käydä kiertämässä lähellä sijaitsevan ankkalammen. Pituutta reitillä noin 1,5 km. Puistoiltuamme siirrymme kävellen johonkin lähistön ravintoloista. Ruokailu on omakustanteinen.

Ilmoittaudu minulle osoitteeseen nyholm.jenni@gmail.com. Kerro ilmoittautumisessa puhelinnumerosi, jotta saamme sinut hätätapauksissa kiinni, mahdolliset ruokarajoitteet sekä tuleeko seurassasi joku.

Iloisiin puistoilemisiin!

Helsinki-Uusimaa yhteyshenkilötyöryhmä

Juhlapatikka, Loppi Räyskälä, 4.-6.8.2023

Peesarikerho on kohta kolmenkymmenen, viettäkäämme siis viikonloppu ikimuistoinen. Päivällä pannaan tossua ja tassua toisen eteen ja kenties pulahdamme lämpimään veteen. Illalla iloisessa seurassa istumme ja hyvästä ruuasta nautimme. Mukavaa musiikkia kuunnellaan ja jalalla koreasti laitetaan.

Peesarikerho järjestää 4.-6.8. 2023 Juhlapatikan Lopella Räyskälässä.  Meillä on ilo kutsua teidät koirakot ja peesarit juhlimaan, on sitten ylläsi veteraanin viitta tai ihan vihreä nuttu. 

Voit saapua paikalle perjantaina klo 16 eteen päin ja patikka päättyy sunnuntaina klo 15.

Käytössämme on koko motelli. Majoittuminen on 2, 3 ja 4 hengen huoneissa. 

Opaskoirayhdistys tukee patikkaa ja näin ollen viikonloppu maksaa 90 euroa. Hinta sisältää liinavaatteet + pyyhkeet, kaikki ruokailut, saunat ja juhlaillallisen pitopöydästä. Opaskoirayhdistys tukee myös jäsentensä matkakuluja 25 euroa ylittävältä osalta halvinta matkustustapaa käyttäen. 

Ilmoittautumiset viimeistää 17.7. mennessä sähköpostilla Peesarikerhon sihteerille  osoitteeseen peesarit@opaskoirayhdistys.fi 

Kerro ilmoittautuessasi: nimi, puhelinnumero, mahdolliset ruoka-aineallergiat, koirasi nimi sekä mistä päin olet tulossa patikalle. Voit myös laittaa toiveen huonekavereista, jonka mahdollisuuksiemme mukaan yritämme toteuttaa.

Virpi Paananen on järjestämässä yhteiskuljetusta bussilla Helsingistä Räyskälään. Jos olet kiinnostunut tästä kyydistä, niin ole mahdollisimman pian yhteydessä Virpiin puh 045-272 5281 tai virpi.paananen@saunalahti.fi  

Tiedustelut Sari Rajala 050 380 43 23 tai Eija Paasu 050 329 59 76

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan Hämeen helmaan!

Opaskoiraviikonloppu Lahdessa 22-24.9.2023

Päijät- ja Kanta-Hämeen opaskoirakot sekä Opaskoirayhdistys järjestävät 22- 24.09.2023 opaskoiraviikonlopun Lahdessa.

Perjantai-illan ja sunnuntain ohjelma muodostuu paikallaolijoiden toteutettavissa olevien toiveiden mukaan.  Majoitus paikkana toimivan Lepolan lähellä on Viuhan luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueelta löytyy helppokulkuisia latupohjia, polkuja ja taitaapa löytyä myös pitkospuut, jos joku halaa kokeilla pitkospuilla kulkemista opaskoiransa kanssa.

Majoittuminen Lomakeskus Lepolassa, Sipurantie 32 Lahti. Perjantaina Lomakeskus Lepolassa on tarjolla päivällinen ja iltapala. Lauantaina aamupala, päivällinen ja iltapala sekä saunomismahdollisuus. Sunnuntaina aamupala ja lounas.

Viikonlopun ohjelmassa on lauantaina 23.09 epävirallinen käyttöluokan koe.  Ratamestarina ja tuomarina toimii Petri Isola. Kisakansliana toimii Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:n toimisto, osoitteessa Puistokatu 9 Lahti. Kokoontuminen klo 9.00 alkaen, jolloin tarjolla on kahvia/teetä ja pientä purtavaa. Tositoimet alkavat noin klo 10.00. Ruokailun ja päiväkahvin hinta on 20 euroa osallistuja.

Viikonlopun hinta OKY:n jäsenille on 80.00 euroa/hlö. Ei-jäsenille 130.00 euroa/hlö. Hintaan sisältyy matkat Lepolan ja keskustan välillä, joko paikallisbussilla numero 4V taikka kimppakyydein. Jos osallistuu vain lauantaina käyttöluokkaan, on osallistumismaksu 20 euroa.

Jos majoittujia Lepolassa on vähemmän kuin 10 henkeä, järjestetään 23.09.2023 vain käyttöluokka. Ilmoittautumiset viimeistään 07.09 mennessä. Mieluiten alla olevalla ilmoittautumiskaavakkeella. Osallistumismaksu OKY:n tilille FI37 2266 1800 0038 35 viimeistään 17.9.2023 mennessä. Viitenumero on 9001.

Majoituspaikkana toimiva Lomakeskus Lepola siaitsee Alasenjärven rannalla noin 9 km Lahden matkakeskuksesta. Paikallisbussi numero 4V lähtee torilta ja ohittaa Lepolan noin 200 metrin päästä. Lomakeskus Lepolan yhteystietoja Puh 045 235 7561 kapusta.moppi@gmail.com

Ilmoittautumisesi yhteydessä täytäthän alla olevan ilmoittautumislomakkeen.

Lisätietoja antaa ja ilmoittautumisia ottaa vastaan.

Päijät- ja Kanta-Hämeen opaskoirayhteyshenkilö Hannu Huovinen, puh: 0400 700 384, Hannu.huovinen@pp.nkl.fi

Osallistujien matkakulut korvataan Opaskoira yhdistyksen ohjeiden mukaan.

Tervetuloa!

Hki-Uusimaa tiedottaa:

Töölönlahden kierros la 23.9 klo 13.00

Syksy starttaa Töölönlahden kierroksella. Ajankohta on la 23.9 klo 13.00. Paikka on Little Big Café, Elielinaukio 5. Lenkin jälkeen nautimme alueen tarjoamat pullakahvit.

Ilmoittautuminen vain sähköpostitse risto.kahelin@gmail.com viimeistään ke 20.9. Ilmoita samalla onko sinulla oma avustaja. Järjestäjä vahvistaa ilman avustajaa osallistumisen peesaritilanteen mukaan. Tervetuloa reippailemaan kanssamme!

T. Hki-Uusimaa tiimi

Karjala-Savon opaskoiraviikonloppu Joensuussa 13.-15.10.2023

Perjantaina majoitutaan huoneistohotelli Lietsuun ja sieltä saa myös
karjalaiset aamupalat molempina varsinaisina päivinä.
Opaskoiraviikonloppu sisältää  opastuskilpailut, niistä tulee tietoa
myöhemmin. Niille jotka eivät kilpaile on tietysti peesauslenkkejä,
joihin kaivattaisiin vielä lisää peesareita. Viikonlopun hinta on
päiväkävijöille 20 €, majoittuville jäsenille 120 € ja muille 140 €.
Viikonlopun tapahtumakeskuksena on Pohjois-Karjalan Näkövammaisten
toimintakeskus Kauppakatu 17 B Joensuu ja hotelli Lietsu osoitteessa
Rantakatu 26. Lauantai-iltana on hotellilla sauna.

Ilmoittautua voi Merja Hyvöselle puh. 050 5972771

Opastuskokeet PAOP1, PAOP2 Joensuu 14.10.2023

Kokeen tyyppi: yleinen

Järjestäjä: Opaskoirayhdistys ry

Koepäivä ja ajat: 14.10.2023 09:00

Paikkakunta/paikka: Pohjois-Karjalan Näkövammaisten toimintakeskus, Kauppakatu 17 B, 80100 Joensuu

Ilmoittautumisten vastaanotto ja tiedustelut: Taru Luukkala, puh 0408367759

Tuomarit: Eija Koistinen, Vastaava koetoimitsija: Lea Kilpeläinen  

Osallistumismaksu: 40.00€ maksetaan IBAN-tilinumero: FI37 2266 1800 0038 35, Viite: 6868 

Ilmoittautumisaika/paikanvaraus: Ilmoittautuminen alkaa 14.9. ja päättyy 5.10.2023

Ilmoittautuminen Virkussa: 14.9.2023 08:00-5.10.2023 17:00

Rajoitukset: Koiramäärää koskeva rajoitus – enintään ennalta ilmoitettu määrä koiria. Rajoitus, yhteensä 6 koirakkoa.

Linkki Virkkuun: Virkku

Peesarikoulutus 21-22.10.2023 Hyvinkää

Hki-Uusimaa tiedottaa:

Lähdemme la 21.10 vaeltamaan Bisajärvelle, jossa sijaitsee Vantaan Ladun hiihtokahvila nuotiopaikkoineen. Matkaa yhteen suuntaan kertyy n. 4 km. Reitti helppokulkuista. Varaa reppuusi kahvit, makkarat ja oaljon iloista retkimieltä. Kokoonnumme Kuusijärven parkkipaikan kulmassa klo 13. Osoite Kuusijärventie 3, Vantaa.

Ilmoittautumiset sähköpostilla risto. kahelin@gmail.com. 17.10 mennessä. Kerro tuletko yksin vai avustajan kanssa.

Tervetuloa ulkoilemaan kanssamme!

Yhteyshenkilöpäivät Lahdessa 27-29.10.2023

Pohjois-Suomi tiedottaa: Opaskoirakot ja peesarit tavataan Oulussa marraskuussa!

Perjantaina 24.11. kokoonnutaan Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten toimistolla iltapäivällä ja illalla ohjelmassa koirauinti Dogstop koirauimalassa.  Paikat 6 opaskoiralle. Lauantaina 25.11. harjoituksia yhdessä peesareiden kanssa ja iltapäivällä yhteinen ruokailu.

Tule tapaamaan muita opaskoirakoita vertaistuen merkeissä. Peesareiden kanssa sään mukaisia treenejä. Tällähetkellä tapahtumaan  on ilmoittautunut 4 peesaria.

Tapahtumaan liittyvät kustannukset:

Koirauinti: koiran uinti 17,50 e (mikäli vähintäään 4 koiraa ) hintaan sisältyy koirien uittaja altaalla. Lisäksi matkakulut, yhteiskyydillä tai kuljetuspalvelulla.

Välipalat ja ruokailu lauantaina 29 e. Ruoka tuodaan pitopalvelusta jälkiruokineen, Ilmoitathan erityisruokavaliosi.

Majoitus Scandic Kajaaninkatu , 47 e kahden huoneessa per henkilö ja yhden hengen huoneessa 94 e. Hinta edellyttää, että huoneessa yksi eläkeläinen.

Yli 25 e matkakulut korvataan Opaskoirayhdistyksen ohejeistuksen mukaisesti.

Oletko opaskoiran käyttäjä etkä ole vielä mukana Pohjois-Suomen opaskoirakoiden WhatsApp -ryhmässä tai sähköpostilistalla ota yhteyttä Opaskoirayhdistyksen pohjoisen yhteyshenkilöön Kirsti Reijonen , sähköposti etunimi ja sukunimi yhteenkirjoitettuna ja perään @gmail.com tai puhelin 050 3277492 Tapahtumiin osallistuminen ei edellytä Opaskoirayhdistyksen jäsenyyttä – kaikki  mukaan!

Majoitukseen ilmoitttautuminen välittömästi  ja päiväseltään tulijoiden ilmoittautuminen viim.eistään torstaina 16.11.2023.

On ilo tavata! Terveisin Kirsti

Pohjois-Suomi tiedottaa: Opaskoirakot ja peesarit tavataan Oulussa marraskuussa!

Perjantaina 24.11. kokoonnutaan Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaisten toimistolla iltapäivällä ja illalla ohjelmassa koirauinti Dogstop koirauimalassa.  Paikat 6 opaskoiralle. Lauantaina 25.11. harjoituksia yhdessä peesareiden kanssa ja iltapäivällä yhteinen ruokailu.

Tule tapaamaan muita opaskoirakoita vertaistuen merkeissä. Peesareiden kanssa sään mukaisia treenejä. Tällähetkellä tapahtumaan  on ilmoittautunut 4 peesaria.

Tapahtumaan liittyvät kustannukset:

Koirauinti: koiran uinti 17,50 e (mikäli vähintäään 4 koiraa ) hintaan sisältyy koirien uittaja altaalla. Lisäksi matkakulut, yhteiskyydillä tai kuljetuspalvelulla.

Välipalat ja ruokailu lauantaina 29 e. Ruoka tuodaan pitopalvelusta jälkiruokineen, Ilmoitathan erityisruokavaliosi.

Majoitus Scandic Kajaaninkatu , 47 e kahden huoneessa per henkilö ja yhden hengen huoneessa 94 e. Hinta edellyttää, että huoneessa yksi eläkeläinen.

Yli 25 e matkakulut korvataan Opaskoirayhdistyksen ohejeistuksen mukaisesti.

Oletko opaskoiran käyttäjä etkä ole vielä mukana Pohjois-Suomen opaskoirakoiden WhatsApp -ryhmässä tai sähköpostilistalla ota yhteyttä Opaskoirayhdistyksen pohjoisen yhteyshenkilöön Kirsti Reijonen , sähköposti etunimi ja sukunimi yhteenkirjoitettuna ja perään @gmail.com tai puhelin 050 3277492 Tapahtumiin osallistuminen ei edellytä Opaskoirayhdistyksen jäsenyyttä – kaikki  mukaan!

Majoitukseen ilmoitttautuminen välittömästi  ja päiväseltään tulijoiden ilmoittautuminen viim.eistään torstaina 16.11.2023.

On ilo tavata! Terveisin Kirsti

MIKKELIN JA NOKIAN OPASTUSKOKEET

Teksti: Susanna Hannu

Noin puolentoista vuoden koronatauon jälkeen opastuskokeet pääsivät vihdoin käyntiin Mikkelissä lauantaina 29.5. järjestetyillä kokeilla. Opaskoirayhdistys on nyt liittynyt Suomen Palveluskoiraliittoon, ja näin ollen opastuskokeiden tulokset löytyvät keskitetysti myös Palveluskoiraliiton Virkku-järjestelmästä.

Mikkelin kokeissa oli käyttöluokka ja kilpailuluokka. Niihin osallistui yhteensä kahdeksan koirakkoa.

Pitkän tauon jälkeen oli havaittavissa lisääntynyttä kiinnostusta koetoimintaan, koska tämä oli suurin mahdollinen osallistujamäärä. Mukana oli varsin tuoreita koirakoita.

Koronan vuoksi kilpailijoiden lähtöjärjestys arvottiin etukäteen, joten kisaajat voivat tulla paikalle vasta omalla vuorollaan. Näin aivan kaikki osallistujat eivät olleet kisapaikalla yhtä aikaa.

Seuraavaksi vuorossa olivat Nokialla lauantaina 3.7. järjestetyt opastuskokeet. Kisapäivä oli hyvin lämmin, joten kokeiden varjoisa tukikohta ja kaikkien osallistujien riittävä nesteytys olivat erittäin tärkeässä roolissa. Ennenkin on ollut lämpimiä kesiä, mutta nykyiset trooppiset olosuhteet asettavat koiraurheilullekin omat haasteensa. Tuomarille ja liikkeenohjaajalle erityiskiitos kestävyydestä, koska heidän tehtävänään oli kulkea koerata läpi jokaisen osallistuvan koirakon kanssa.

Näihin kokeisiin osallistui yhteensä kuusi koirakkoa. Kokeissa oli käyttöluokka ja kilpailuluokka.

 

Mikkelin opastuskokeen tulokset

Mikkelin opastuskoe 29.5.2021

Järjestäjä: Mikkelin palveluskoirayhdistys ry

Tuomari Ari Kansikas

Liikkeenohjaaja/ratamestari Petri Isola

Käyttöluokka: Koirakoita oli kokeessa neljä ja kaikki saivat hyväksytyn tuloksen.

Taru Luukkala ja Hessu: opastus: 191/200 hallittavuus ja yhteistyö: 100/100 = 291/300

Erkki Virtanen ja Ressu: opastus: 171/200 hallittavuus ja yhteistyö: 92/100 = 263/300

Katja Heikkinen ja Brinna: opastus: 185/200 hallittavuus ja yhteistyö: 78/100 = 263/300

Timo Nyström ja Gandalf: opastus: 169/200 hallittavuus ja yhteistyö: 90/100 = 259/300

 

Kilpailuluokka: Kokeeseen osallistui neljä koirakkoa ja kaikki saivat hyväksytyn tuloksen.

Susanna Hannu ja Ape: opastus:197/200 hallittavuus ja yhteistyö: 99/100 = 296/300

Minna-Liisa Arola ja Daki: opastus:179/200 hallittavuus ja yhteistyö: 93/100 = 272/300

Pirkko Luusalo ja Cenni: opastus:184/200 hallittavuus ja yhteistyö: 86/100 = 270/300

Erkki Juntikka ja Diego: opastus: 182/200 hallittavuus ja yhteistyö: 85/100 = 267/300

 

Nokian opastuskokeen tulokset

Nokian opastuskoe 3.7.2021

Järjestäjä: Nokian Palveluskoiraharrastajat ry

Tuomari: Teijo Hanhilampi

Liikkeenohjaaja/ratamestari: Sami Savukoski

Käyttöluokka:

1. Taru Luukkala ja Hessu: 197/98 yht. 295 p
2. Esko Karmala ja Reikon Reititin (Redi): 191/98 yht. 289 p

 

Kilpailuluokka:

1. Erkki Juntikka ja Torpan Tytön Leevi (Diego): 189/92 yht. 281 p
2. Minna-Liisa Arola/ Kinrian now I’ve seen it all (Daki): 182/96 yht. 278 p
3. Pirkko Luusalo / Cenni: 170/99 yht. 269 p
4. Satu Mäenpää /Kaisla: 179/88 yht. 267 p

VUODEN PEESARI JENNI KANKAANPÄÄ

”On ilo olla avuksi”

Teksti: Marianne Tenhami

Vuoden peesari Jenni Kankaanpään mukaan peesarin tehtävä on huolehtia, että opaskoirakolla menee kaikki hyvin ja että opaskoirakon kulku on turvallista. Hän korostaa kommunikaation merkitystä peesaustilanteissa.

Opaskoirayhdistyksen hallitus valitsi tänä vuonna vuoden peesariksi Jenni Kankaanpään, 36, Turusta.

”Jenni on toiminut alueellaan peesarina vuodesta 2012. Hän on osallistunut aktiivisesti järjestettyihin kerhoihin ja toiminut runsaasti myös koirankäyttäjien apuna uusien reittien harjoittelussa sekä leikkausten jälkeen kuntoutuksen avustajana. Lisäksi hän on osallistunut Tampereella Likkojen lenkille peesarina ja peesaripatikoille”, todetaan perusteluissa. Palkitseminen lämmittää peesarin mieltä.

– Aamulla herätessäni huomasin saaneeni opaskoirankäyttäjältä WhatsAppissa onnitteluviestin. Olin siitä todella ihmeissäni, enkä tiennyt asiasta mitään. Hiukan myöhemmin Opaskoirayhdistyksen puheenjohtaja Tolvasen Mika soitti minulle. Totesin hänelle, että taidanpa tietää mitä asiaa sinulla on, hän kuvailee onnellisena.

– Olen saanut positiivista palautetta yksittäisiltä opaskoirankäyttäjiltä ja se tuntuu todella hyvältä. Helposti sitä ajattelee, että pientähän tämä vain on ja ei minusta mihinkään ole. Siksi palkitseminen näin laajasti ja virallisesti tuntuu niin hienolta. On ihanaa, että se sanotaan ääneen.

Dogsitterista peesariksi

Runsaat kymmenen vuotta sitten Jenni osallistui 4H-kerhon dogsitter-kurssille löytääkseen mielekästä, nautinnollista tekemistä. Kurssiin kuului harjoittelu, jossa hoidettiin vieraan ihmisen koiraa.

– Tällaista koiraa ei heti löytynyt, mutta ystäväni kertoi hänellä olevan kaverin jolla on opaskoira. Josko sitä pääsisi hoitamaan? Meni hiukan aikaa, mutta sitten opaskoirankäyttäjä otti minuun yhteyttä kertoen hänellä olevan 10,5-vuotiaan opaskoiravaarin, joka nautiskelee rapsutuksista, Jenni muistelee. Niinpä hän tapasi opaskoirakon, harjaili koiraa ja puhdisti sen korvat. Koirankäyttäjä kirjoitti hoidosta raportin ja Jenni muistaa ihmetelleensä, miten sokea ihminen voi käyttää tietokonetta.

Jenni alkoi lenkkeillä yhdessä opaskoirakon kanssa, mutta peesauksesta hänen mukaansa ei vielä silloin ollut kysymys. Jossain vaiheessa koirankäyttäjä pyysi häntä mukaan opaskoirakerhoon, missä hän tutustui toisiin opaskoirankäyttäjiin.

– Yksi tapaamistani koirankäyttäjistä oli vähän aikaa sitten saanut opaskoiran. Olin siinä vaiheessa jo kuullut peesauksesta ja tiesin ettei opaskoiraa saa häiritä sen tehdessä työtään, mutta en kuitenkaan tiennyt peesauksesta paljoakaan. Sanoin koirankäyttäjälle, että voin minä teidän perässä kulkea jos minusta sinulle ja opaskoirallesi jotain apua on. Ihmetellään yhdessä, miten tästä päästään eteenpäin maalaisjärkeä käyttäen.

Jenni osallistui edelleen opaskoirakerhoihin. Yhdellä kerhokerralla kokenut opaskoirankäyttäjä tuli koputtamaan häntä olkapäälle kertoen lähtevänsä yhteistyökurssille hakemaan neljättä opaskoiraansa. Mukana kotiin koiran lisäksi tulisi kouluttaja. Ensimmäistä kertaa Jenni sai varsinaista peesauskoulutusta kouluttajan ja konkarikoirankäyttäjän ohjatessa häntä. Kouluttajan lähdettyä Jenni jatkoi peesauksen opettelua konkarikoirankäyttäjän ja hänen uuden opaskoiransa kanssa. Peesauskokemuksen myötä peesattavien opaskoirakoiden määrä ja erilaiset peesaustilanteet ovat vuosien varrella kasvaneet. Peesari on laajentanut peesausreviiriään Turun seudulta Tampereelle sekä Räyskälässä pidetyille peesaripatikoille.

– Ensimmäisellä peesaripatikalla peesasin opaskoirakkoa hyvin juurakkoisella polulla. Koira teki mahtavaa työtä kiertäen vastaantulevat juuret, kivet ja kannot. Etenimme hitaasti, askel kerrallaan, mutta pääsimme polun loppuun asti, hän hehkuttaa. Hän kehuu patikoita niiden leppoisan tunnelman vuoksi kaikkien, niin ihmisten kuin koirienkin ollessa lomalla. Uusia tuttavuuksiakin on tullut. Hyvää ruokaa ei sovi unohtaa.

Peesarin helmihetkiä

Yleensä peesarin on mukauduttava opaskoirakon vauhtiin, mutta Jennin kävelyvauhti on fyysisten syiden vuoksi hieman rauhallisempi.

– On ihanaa, että minä kaikkine rajoitteineni kelpaan peesariksi ja voin olla avuksi, hän iloitsee.

– Voin tietysti kävellä nopeankin opaskoirakon perässä, mutta se on silloin rankempaa, hän pohtii. Hitaamminkin käveleviä opaskoirakoita on kuitenkin riittänyt kerryttäen Jennin peesauskokemusta.

– Peesarin tehtävä on huolehtia, että opaskoirakolla menee kaikki hyvin ja että liikkuminen on turvallista niin peesaustilanteissa kuin muuallakin. Muun muassa peesaripatikoilla peesarin on oltava hereillä ja katsottava, missä opaskoirakot tarvitsevat apua, hän kiteyttää. Kommunikointia peesarin ja opaskoirankäyttäjän välillä hän pitää erityisen tärkeänä.

– Jos asioita ei sanota ääneen, syntyy liikaa olettamuksia ja saattaa tulla väärinkäsityksiä. Kun asiat sanotaan ääneen, ne ovat selkeitä ja kaikki tietävät miten toimitaan, hän painottaa. Jenni on luonteeltaan rohkaisija, mikä on peesauksessa oikein hyödyllinen ominaisuus.

– Olemme useamman opaskoirakon kanssa menneet paikoista, joista opaskoirankäyttäjä on ensin miettinyt voikohan tuosta mennä. Minä olen todennut, että mennään katsomaan. Ei oteta asiasta stressiä eikä kiirehditä, vaan edetään pikkuhiljaa. Ja olemmehan me monesti menneet niistä paikoista, vaikka tilanne on ensin opaskoirankäyttäjää mietityttänyt. Silloin koira saa itseluottamusta ja käyttäjän luottamus koiraansa kasvaa: me selvittiin tästä jutusta – yhdessä! Nämä ovat helmihetkiä peesarille!

Peesarin on oltava päättäväinen, jos opaskoirankäyttäjä yrittää ohjata opaskoiraansa tietäen muka koiraansa paremmin mistä pitäisi mennä.

– Olen sanonut uuden opaskoiran saaneelle konkarikoirankäyttäjälle, että älä sinä yritä keksiä mistä mennään suojatien yli, vaan kuuntele koiraasi, peesari hymyilee.

Jennin mukaan parasta peesauksessa on ihmisten auttaminen ja rohkaiseminen. Opaskoirakoiden kehittymistä hän on seurannut ilolla.

– On hienoa nähdä opaskoiran tekevän hyvin töitä ja opaskoirakon yhteistyön toimivan saumattomasti. Varsinkin opaskoirakoiden kehittyminen yhteistyökurssilta juuri tulleista vasta-alkajista yhdessä jouhevasti liikkuvaksi tiimiksi on ollut huikeaa katseltavaa: miten opaskoirankäyttäjä menee koiransa perässä koiraansa kuunnellen ja opaskoira osaa kertoa käyttäjälleen asioita. Koska käyttäjä on oppinut lukemaan opaskoiraansa, koira kertoo hänelle entistä enemmän, peesari iloitsee. Hän nauttii voidessaan niin dogsitterin työssä kuin peesauksessakin tulkita koiran olemusta, elekieltä ja toimintaa.

– Nuuskiessaan opastuksen aikana esiin tulevissa vaikeissa tilanteissa opaskoira voi olla jännittynyt ja epävarma. Se rauhoittelee itseään, kun ei tiedä mitä muutakaan haastavassa tilanteessa tekisi. Näissä tilanteissa olemme olleet huomioimatta nuuskimista ja vain kannustaneet opaskoiraa menemään eteenpäin ja jatkamaan työtään kehuen sitä valtavasti sen tehdessä oikein. Usein kehut näissä tilanteissa ovatkin saaneet opastuksen sujumaan paremmin, peesari valottaa. Peesauksen haastavia puolia Jennin on hetki mietittävä. Lopulta hän sanoo omalta kohdaltaan haastavaksi hieman hitaamman kävelyvauhtinsa niin, ettei nauti kovin nopeajalkaisista peesattavista. Kysyessäni häneltä, onko sekään haaste kun asian tietää etukäteen ja kävelee enimmäkseen hitaammin kulkevien opaskoirakoiden perässä, peesari toteaa että ei ole kokenut peesauksessa haasteita.

– Yhdessä pähkäillään, miten haastavissa tilanteissa toimitaan. Minä kuvailen tilanteen ja koirankäyttäjä päättää mitä tehdään. Kaikki opaskoirakot kun ovat erilaisia!

 

Tästä linkistä pääset tilaamaan Opaskoira-vuosikirjan.

https://mailchi.mp/7634ed82d7ff/tilaa-opaskoirakirja

Teksti: Sari Karjalainen

 

Kansainvälisenä opaskoirapäivänä Meri Peuhkurinen sai aamukahdeksalta puhelun Opaskoirayhdistyksen puheenjohtajalta Mika Tolvaselta, että hänet on valittu vuoden peesariksi.

– Olihan se heti kakkukauppaan riennettävä, nainen nauraa.

 

Meri Peuhkurinen, 28, on asunut Rovaniemellä vuodesta 2012. Hänen juurensa ovat Äänekoskella, ja siellä hän jo lapsena kokeili peesaamista.  Meri on ammatiltaan fysioterapeutti, liikuntaneuvoja ja hevos- ja koirahieroja. Tällä hetkellä Meri  opiskelee eläintenkouluttajaksi tavoitteenaan valmistua ensi keväänä. Yksi hänen koulutustehtävänsä on kouluttaa poroa koskemaan kosketuskeppiin, mikä on vastaava tehtävä kuin että koira opetetaan etsimään nappi liikennevalotolpasta.

 

Suomen nuorin peesari

 

Äänekoskella eräs näkövammainen opaskoirankäyttäjä kävi Merin äidillä kampaajalla. Äiti pyysi tytön hakemaan koirakkoa, koska koira ei jostain syystä kunnolla hoksannut, missä kampaamon ovi on.

– Kerran asiakas kyseli äidiltä, voisiko hän ottaa minut mukaansa Äkäslompoloon patikoimaan. Äiti antoi luvan. Isäni heitti meidät Jyväskylän rautatieasemalle, ja Tampereella vähän jännäsin, mutta löysin meille oikean junan, jolla köröttelimme kohti pohjoista. Äkäslompolossa kävelimme viikon aikana 95 kilometriä, Meri muistelee.

– Välillä sattui kommelluksia. Unohdin hetkittäin ihan kokonaan, että opastettavani ei näe. Hän piti kulkiessamme repustani kiinni, minä käännyin innoissani ihastelemaan  jotakin mahtavaa näkymää, ja hups! hän putosi pitkospuilta suohon. Sille vaan naurettiin, ja taas matka jatkui, nainen hymyilee muistellessaan ensimmäistä isoa peesausreissuaan.

– Olin kylläkin tutustellut koirakkoon muutaman lyhyemmän peesauslenkin verran kotikulmilla, hän tarkentaa.

 

Äkäslompolon reissulle sattui Merin 14. syntymäpäivä.

– Pääsin  hakemaan opaskoiran kanssa silmät sidottuna ja  peesari perässäni  itselleni kaupasta synttärikakun. Toin sen vieläpä ehjänä perille! Meri kertoo. Hän on myöhemminkin tehnyt erilaisia asioita ”sokkona”. Hän on muun muassa neulonut villasukan ja keittänyt aamupuuron silmät kiinni. Ennen jotakin opaskoiratapaamista hän oli kokeillut käyttää puhelinta Voice Over -puheohjelmalla.   Tehkääpäs, näkevät, perässä! Meri haluaakin kokeilla erilaisia asioita silmät kiinni saadakseen tuntumaa siihen, miten hänen peesattavansa elävät ja toimivat.

 

Ensin oli hiljaista

 

Kun Meri muutti pohjoiseen, siellä oli melko hiljaista eikä juurikaan opaskoiratapahtumia.  Hän osui mukaan yhteen sellaiseen ja tuli melkein siltä istumalta valituksi opaskoirayhteyshenkilöksi Kirsti Reijosen kaveriksi.

– Me naiset panimme tuulemaan. Viime talvena lumikurssilla jouduimme jo sanomaan peesareillekin, että emme tarvitsekaan kaikkia ilmoittautuneita, kun peesareita on jo tarpeeksi. Olen vienyt peesariasiaa niin paljon eteenpäin, että Rovaniemen koirakoille kaikille on oma peesari. Pohjois-Suomessa on 23 opaskoiraa, joista Lapin alueella 9, niistä  5 Rovaniemen alueella.

 

Käytä peesaria edes kerran vuodessa!

 

Meri muistuttaa opaskoiran käyttäjiä tämän tästä, että vaikkei tarvetta peesarille niin olisikaan, kannattaa heitä pyytää lenkkikaveriksi edes kerran vuodessa.

– Jos peesarit eivät pääse tekemään tätä kivaa vapaaehtoishommaa, kynnys lähteä yhdessä lenkille nousee.  Jos näkövammainen henkilö sattuu uuden peesarin kuullen toteamaan, että haluaakin kokeneen peesarin matkaan, siitä voi tulla peesarikokelaalle paha mieli ja hän alkaa ajatella, ettei kelpaakaan tehtävään. Jos ei uusia toivoteta reilusti remmiin, on vaarana, että he alkavat vetäytyä toiminnasta, Meri pohtii ja jatkaa:  – Se ensimmäinen peesauslenkki on tärkeä. Käymme etukäteen läpi uuden peesarin ja koirakon kanssa, millainen reitti on kyseessä.  Minä tai joku muu kokenut peesari seurailemme koirakon ja peesarin perässä. Lenkin lopuksi vielä käymme läpi mikä meni hyvin ja missä oli haastetta.

Meri on sitä mieltä, että jokainen koirakko oppii aina uudeltakin peesarilta jotakin, ja päinvastoin. Olisi hyvä, jos lumikursseilla ja muissa treeneissä peesarit kulkisivat useiden koirakoiden kanssa.

– Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikille pitäisi antaa mahdollisuus tehdä tätä mukavaa vapaaehtoistyötä, Meri innostuu.

 

Uudet peesarit ovat tervetulleita

 

Meri Peuhkuriselle on tärkeää, että uudet peesarit tuntevat itsensä tervetulleiksi toimintaan. Hän antaa heille heti paperiset peesausohjeet käteen, ja sanoo, että hänelle voi myös aina soittaa ja kysyä lisää peesaamisesta.

– Olemme ottaneet pohjoisessa myös opaspentuperheet mukaan opaskoiratapaamisiin. Pentuperheistä olemme saaneet uusia peesareita. Heille on antoisaa nähdä opaskoiria työssään, mikä taas antaa uutta näkökulmaa opaspennun kasvattamiseen ja siihen, mitä pennun pitäisi osata, esimerkiksi rauhassa odottaminen, kun koirankäyttäjä riisuu ulkovaatteet, vaikka siinä olisi kymmenen koiraa houkuttimena, nainen selittää.

Meri sanoo, että kaikki peesarit ikään ja  vauhtiin katsomatta ovat tervetulleita toimintaan mukaan. Aina löytyy monenlaista tekemistä.

– Ajan myötä peesaillessa oma kunto kohoaa, ja se tuottaa hyvän olon, hän sanoo.

 

Opaskirja peesareille

 

Peesareille on juuri ilmestynyt 20-sivuinen opaskirja, joka sisältää myös kuvia eri peesaustilanteista. Meri on kirjoittanut sen sisällön yhdessä peesari Allan Aulan kanssa. Opaskoirakoululta Kirsi Vass sekä muutama Merin näkövammainen ystävä on kirjan jo nähnyt ja antanut siitä rakentavaa palautetta.

– Vihkossa neuvotaan muun muassa opastusote, tuolin näyttäminen ja oven ja portaiden näyttäminen. Kaikki on siellä myös kuvina. Siellä näytetään myös peesausotteet: kuinka kerrot suunnat, miten pysäytät koirakon, kuinka näytät, milloin saa mennä kadun yli, ynnä muut  peesaamisen  perusteet. Se ei ole mikään hifistelykirja, vaan siinä on karkeasti kaikki, mitä vasta-alkajapeesari tarvitsee päästäkseen hyvään alkuun. Sitten siellä on myös joitain esimerkkejä siitä, miten eri käyttäjät tykkäävät eri tavoista peesata, Meri kuvailee kirjaa.

Meri vieroksuu ajatusta, että kirja olisi jaossa netissä. Hänen mielestään on ystävällisempää antaa paperikirjanen heti peesarin käteen ja samalla toivottaa hänet mukaan toimintaan.

– Jos peesarille vain todetaan, että ohjeet löytyvät sitten netistä, kuinka moni ehtii tai muistaa käydä niitä katsomassa. Minusta se tuntuisi ainakin vähän tylyltä, Meri miettii.

 

Vapaa-aikaa, onko sitä?

 

Meri on työssään hieronut joitain Vantaan opaskoirakoulun ja Suomen opaskoirakoulun koiria. Hänellä on myös ollut opaskoiria lyhytaikaisessa hoidossa. Hänellä on eläkkeellä oleva valjakkokoira, saksanseisoja Speedy, jonka kanssa hän hiihtää talvisin ja juoksee kesäisin, haaveena on myös koirapyöräily. Tänä kesänä he  aloittelivat rallytokoharrastuksen.

Jos Meri ei opiskele, peesaa tai työskentele Rovaniemen uimahallilla uimaopena, hän neuloo sukkia tai harrastaa metsässä pöllinkantoa.

 

Syksyn kuulumisia

 

Merin kesään ja syksyyn on liittynyt paljon touhua ja jännitystäkin.

– Tein kesällä Elf’s Farmyard Tallitontun Pihalla työharjoittelun. Siellä hoitelin ja esittelin ihmisille muun muassa lampaita, poroja, alpakoita, kaneja ja kanoja. Eläinpihalla kävi paljon lapsiperheitä. Syksyllä pääsin  opettelemaan alpakoiden kävelyttämistä narussa ja päitset päällä.

– Loppukesästä tein toisen harjoittelun koirakoti Koijarissa, joka on Vantaan opaskoirakoulun sopimushoitola Rovaniemellä. Koijarissa työskentelin hoitolan omistajan kanssa. Hän kouluttaa myös koiria. Samaan aikaan harjoittelussa oli myös toinen eläintenkouluttajaopiskelija.

–  Käsittelin erilaisia koiria. Osalla oli ihmisenpuremistaustaa. Osa oli virkakoiria, osa koti- ja harrastekoiria. Koirilla on useita syitä miksi ne puolustavat itseään tai ihmistä. Koulutuksen jälkeen ne ovat alkaneet pärjätä kotona, hän tietää.

– Olen oppinut sen, että kun on epävarmoja koiria, pahin virhe mitä ihminen voi tehdä on, jos koiraa tässä tilanteessa rapsuttaa, kehuu ja sanoo ettei ole mitään hätää. Koira luulee tekevänsä silloin oikein. Tässä epävarmassa tilanteessa on paras kun ei tee mitään, vaan ohittaa pahan paikan tyynen rauhallisesti ja vasta sitten kiittää, kun koira on rauhoittunut, Meri neuvoo viisaasti.

Kotioloissa Meri on vahingossa vahvistanut Speedy-koiran käytöstä niin, että se merkkaa hänen tulevat migreenikohtauksensa joko alkamalla ”piipata” tai työntämällä päätä syliin.

– Kun otan lääkkeen, koira rauhoittuu. Se oli tavallaan vahinko, kun tuskissani rauhoittelin, että ei mitään hätää, hyvä koira. Se oppi, että kohtauksen tullessa uliseminen on sallittua, Meri kuvailee.

Kysäisen, miten poron kanssa meni.

– Poro oppi koskemaan kosketuskeppiä. Kävin kolme kertaa sitä kouluttamassa 20 minuuttia kerrallaan. Se oppi homman tosi nopeasti niin, että kolmannella kerralla siitä tuli jo automaatio. Sitä voisi hyödyntää vaikka poron lääkitsemisessä niin, että eläin pysyy paikallaan, Meri kertoo ja paljastaa vielä: – Yhdelle eläinpihan porolle syntyi nyt syksyllä yllätysvasa. Luonnossa se ei olisi pärjännyt.

Teksti: Sanna Tynkkynen

 

Helsinki-Vantaan lentoasemalla aloittivat 22.9.2020 työnsä  maailman ensimmäiset koronakoirat. Kyse on neljän kuukauden mittaisesta pilottihankkeesta, joka jatkuu vuoden loppuun. Testaus on tarkoitettu kaikille ulkomailta saapuville matkustajille ja se on maksuton ja anonyymi.

 

Rahoitus vaakalaudalla

 

Koronakoirien koulutus ja tutkimus alkoi tämän vuoden toukokuussa vapaaehtoisvoimin. Rahoitusta haettiin muun muassa ministeriöiltä tuloksetta. Koronakoiria kouluttava Wise Nose -yhdistys  löysi elokuussa yhteistyökumppanin projektiin Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:stä, joka kustansi koirille koulutuksen, terveydenhuollon ja ravinnon sekä toimeentulon näiden ohjaajille koulutuksen ajalta.

Valtio maksaa neljän kuukauden mittaisen pilottijakson kouluttajien ja koirien työskentelyn osalta. Tämän jälkeen jatko on epävarmaa, koska rahoitusta ei vielä ole. Toiveissa olisi, että Tulli ottaisi koronakoiratestauksen vastuulleen ja koirat saisivat virkakoiran aseman. Tämä vaatisi kuitenkin lakimuutoksen.

Keväällä aloitetussa tutkimusyhteistyössä tutkitaan koirien kykyä tunnistaa koronavirustartunta. Mukana ovat Helsingin yliopiston kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitos, Oulun yliopisto sekä Wise Nose – Suomen Hajuerottelu ry. Tutkimusapurahoja ei ole saatu, koska koiratutkimus ei täyttänyt vientiteollisuutta tukevan teknisen innovaation kriteereitä.

Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on selvittää, pystyvätkö erikoiskoulutetut hajutunnistekoirat löytämään ja ilmaisemaan luotettavasti niille opetetun hajun PCR-positiivisista koronanäytteistä. Lisäksi dokumentoidaan koiran oppimista ja kouluttamista hajutyöskentelyyn tieteellisin keinoin.

Tutkimusryhmän mukaan hajuerotteluun koulutettuja koiria voisi jatkossa hyödyntää koronavirustartunnan saaneiden tunnistamisessa. Tartuntojen määrän lähdettyä jälleen kasvuun tutkimustuloksista on oltu kiinnostuneita myös maailmalla.

Suomessakin on jo aiemmin tehty alustavia tutkimuksia, joiden mukaan koirat pystyvät erottamaan terveiden ja covid-19-virukseen sairastuneiden ihmisten virtsanäytteet toisistaan. Tutkimusta ovat tehneet Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat. Alustavien testien perusteella koirat suoriutuvat tehtävästä nopeasti ja saattavat yltää jopa luotettavampiin tuloksiin kuin nykyiset molekyylipohjaiset laboratoriokokeet. Tutkimuksissa on havaittu koirien tunnistavan koronavirustartuntoja ihmisiltä, joiden näyte PCR-testissä oli negatiivinen, mutta jotka sairastuivat muutamaa päivää myöhemmin. Tiedossa ei ole, millaisen hajucocktailin perusteella koirat ratkaisunsa tekevät, mutta ne pystyvät havaitsemaan paljon pienempiä virusmääriä kuin toiset testit. Koira tarvitsee 10–100 molekyyliä haistaakseen viruksen ja testilaitteet tarvitsevat 18 000 000 molekyyliä löytääkseen sen.

Koronakoirista voisi siis olla suuri apu covid-19 –positiivisten ihmisten varhaisessa diagnosoinnissa kustannustehokkaasti.  Jos koirilla tehtävä testaus osoittautuu luotettavaksi ja lähtee toimimaan, se säästää paljon resursseja ja olisi todella nopeaa. Koronakoirien avulla yhteiskuntaa voitaisiin ehkä pitää pitkälti auki.

Mikäli koronakoirilla tehtävä testaaminen todetaan hyväksi, tarvitaan rajanylityspaikoille ja Tullin toimintapaikoille noin 700 koulutettua koiraa. Jos mukaan lasketaan myös esimerkiksi messut, konsertit ja urheilutapahtumat, tarvetta on noin tuhannelle koiralle.  Tämän määrän kouluttaminen maksaisi karkean arvion mukaan noin kaksi miljoonaa, mikä on suunnilleen sama summa, joka laitetaan tätä nykyä testauksiin yhtenä päivänä.

 

Koronakoirat

 

Pilotin alussa koulutuksessa oli 16 koiraa, mutta lopulta työhön soveltuviksi osoittautui kymmenen. Niistä Helsinki-Vantaan lentokentällä työskentelee neljä, aina kaksi kerrallaan. Koirat työskentelevät jaksamisensa mukaan. Pilotin aikana on tarkoitus selvittää, millaiset työvuorot ovat koirien hyvinvoinnin kannalta sopivia ja miten vuorojen tauotus järjestetään.

Lentokentällä koronakoiratoimintaa pyörittävän Nose Academyn palkkalistoilla on kolme koronakoirien kanssa työskentelevää ohjaajaa.

Koronakoiran rodulla ei sinänsä ole väliä,  kunhan koira on innokas nenänkäyttäjä. Pieni ahneuskin voi olla eduksi, että koiran motivoiminen onnistuu helposti.  Koronakoirat eivät joudu työskentelemään ihmisvilinässä, mutta hyvä keskittymiskyky tarvitaan silti.  Lentokenttä on miljöönä koiralle haastava ja sen täytyy pystyä olemaan siellä stressaantumatta.

Positiivisen näytteen ilmaisutapoja on yhtä monia kuin koiriakin.  Toinen merkkaa purkin kuonollaan ja laittamalla tassun sen viereen, toinen menee makaamaan sen kohdalle ja joku kuopii tassullaan.  Tyyli on vapaa.

Ilmiömäisen hajuaistinsa vuoksi koirat ovat haluttuja yhteistyökumppaneita terveysalalla.  Pilottihankkeessa mukana olevat koronakoirat ovat voineet toimia aikaisemmin muissa haistelutehtävissä esimerkiksi syöpähajukoirana, hypo-, kosteusvaurio- ja homekoirana tai tuholaistorjunnassa.

Haistelukohteen vaihtaminen ei ole tuottanut vaikeuksia koulutuksen läpäisseille koirille.  Ennen varsinaisiin töihin ryhtymistä koirat ovat harjoitelleet haistelemalla positiivisia koronanäytteitä ja terveiden ihmisten näytteitä noin kaksi kuukautta. Koulutus tehdään klikkerin avulla ja sitä käytetään työskentelyssä palkitsemisen tukena.

 

Miten testataan?

 

Lentokoneesta ulos, matkatavarat hihnalta ja pikainen piipahdus koronatestissä, jonka tuloksen saa minuutissa.  Näin helposti Helsinki-Vantaan lentoasemalla koronakoirien avulla tarkastetaan matkustajia Covid-19 –viruksen varalta. Mikäli koira ilmaisee tuloksen olevan positiivinen, matkustaja ohjataan lentoasemalla sijaitsevalle Vantaan kaupungin terveysinfopisteelle maksuttomaan koronatestiin. Jos tarkkakuonoinen testaaja ei löydä merkkejä viruksesta, kotimatka voi alkaa.

Helsinki-Vantaan lentoasemalle on rakennettu koronakoirien työpaikaksi haisteluasemat. Niissä testattava antaa näytteen kopissa pyyhkäisemällä sideharsolla kaulaansa. Purkkiin laitettu näyte ojennetaan seinän aukosta koirien ohjaajalle kopin toiselle puolelle. Menettely suojaa myös koiranohjaajia tartunnoilta. Koira haistelee purkkirivistöä ja merkkaa mahdollisen positiivisen näytteen. Tulos saadaan minuutissa. Koska koiria on töissä kaksi kerrallaan, testivauhti voisi ainakin teoriassa olla kaksi per minuutti.

Positiivisten löydösten määrä on ollut noin yksi prosentti, eli suhteellisen sama kuin PCR- ja massatestauksissa.  Palvelu toimii arkisin ja on auki koirien jaksamisen mukaan.

 

Keitä ne on ne sankarit

 

Suomen Kennelliitto palkitsee vuosittain sankarikoira-arvonimellä koiria, jotka ovat vaikuttaneet toiminnallaan ihmishenkien pelastumiseen. Helsinki-Vantaan lentokentällä työskentelevä koronakoiranelikko sai tänä vuonna tämän tunnustuksen.  Espanjanrescue Kössi, labradorinnoutaja Miina, valkoinen paimenkoira E.T ja saksanpaimenkoira Valo palkittiin erikoissankarikoiran arvolla 28.10.2020.

Palkittu nelikko on toiminnallaan vaikuttanut  merkittävästi ihmisten hyvinvointiin ympäri maailman. Ne ovat ilahduttaneet matkustajia ja lentoaseman työntekijöitä läsnäolollaan.  Koiran avulla tapahtuvaan testaukseen on välillä jopa jonotettu sen saaman julkisuuden ja testauksen helppouden vuoksi. Koronakoirat nostavat myös esille koiran merkityksen yhteiskunnassa, sillä monessa asiassa mikään ei pysty korvaamaan koirista saatavaa hyötyä puhumattakaan niiden arvosta ystävinä.

 

Paikan nimi:

Uimahalli Vesihiisi

Osoite:

Nuortenkatu 11, Rovaniemi

Tyyppi:

Liikunta

Paikan nimi:

Harjulan setlementti

Osoite:

Harjulankatu 7, 15150 Lahti

Tyyppi:

Liikunta

Paikan nimi:

Matinkylän uimahalli

Osoite:

Tynnyritie 6, 02230 Espoo

Tyyppi:

Liikunta

Paikan nimi:

Kivimaan uimahalli

Osoite:

Katajapolku 4, 15210 Lahti

Tyyppi:

Liikunta

Joskus sitä kantaa huolta itsestään ja koirastaan aivan turhaan.  Kun tässä viime  vuosina on tullut kaikenlaista kremppaa ja on joutunut käyttämään opaskoiraa olosuhteiden vuoksi vähemmän kuin aiemmin, niin on tullut  monenlaisia ajatuksia ja syyllisyyden tunteita.

Olen miettinyt, että tarvitsisiko joku enemmän kuin minä, pitäisikö minun luopua tuosta koirasta, kun liikkumiseni on vähentynyt väliaikaisesti, menevätkö yhteiskunnan varat hukkaan, kärsiikö koira, menevätkö sen työtaidot pilalle ja olenko minä palvelujen ja tukitoimien väärinkäyttäjä.

Sitten kun lähdemme ihmisten ilmoille ja tositoimiin, huomaankin yllättäen, että koira on terästäytynyt ja sille lepo on tehnyt vain hyvää. Se odottaa innoissaan työtehtäväänsä ja on napakka liikkeissään, käännöksissään ja on varma siitä, mitä tulee tehdä.  Sen  koko olemus  viestittää työintoa ja se löytää  pienestä viestistä juuri sen, mitä oltiinkin etsimässä. Ja minun huoleni on hetkeksi pois pyyhkäisty.

Kyllä työn vastapainoksi myös vapaana juokseminen ja leikkiminen ovat myös kuuden vuoden ikään tulleelle koiralle päivän piristeitä. On ilo seurata seinän vierestä kun raskasrakenteinen  iso uros juoksee pallo suussa ympäri  tonttia ja kutsuu minua leikkiin. Kuulen kun se örisee kuin porsas pallo suussa ja tulee lähelle, mutta karkaakin sitten hirvittävää vauhtia kauemmaksi ja viuhahtaa ohitseni kuin ohjus. Meillä on oma hippaleikki. Olen varmuuden vuoksi parkkeerannut itseni seinän vierustaan, sillä en halua, että tuollainen lähes 40 kiloinen koira jyrää vauhdilla minut kumoon.  Kun kuulen sen porsasröhinän ja askelten töminän, niin kyykistyn ja nostan käteni vaakatasoon, hypähdän ylös ja huudan ”haa, nyt minä tulen ja nappaan sen pallon, haa, juokse, juokse, äkkiä”. Koira käännähtää nopeasti ja lähtee pinkomaan karkuun, tullen taas hetken päästä kurkkimaan, että tuletkos, yritäppäs saada kiinni, läl, läl läläll lieru, sinulta pääsi pieru”. Ja niin me leikimme, kunnes kuulen löntystävät askeleet ja pallokin heitetään jalkojeni juureen, että siinä sulle, mie en ennää jaksa sinun kanssa leikkiä.

Ja eiköhän me taas mennä, hyvällä mielin ja taukojumpat tehtyinä.

Sekasorron keskellä meinaan kompastua jaloissani hääräävään koiraan. Käsken sen kauemmaksi. Kohta jo kuitenkin huomaan jonkun työntävän kuonoaan matkalaukun reunukselle kuin kysyäkseen ”pakkasitko minunkin tarvikkeet varmasti”. Sanallakaan en ole sanonut aikeistani, mutta niin se vain tuo pikikuono tietää, että jotakin on tekeillä ja pitää varmasti huolen, että tulee huomioiduksi.

Keittiön pöydän äärellä alan mittailla pakastepusseihin annoksia. Lasken päivät ja sen mukaan annospussit. Näin olen tehnyt aina. On sitten helpompi kaataa ruoat veteen suoraan pussista eikä tarvitse mittailla. Ja eikös vaan taas ole joku siinä myös mittailemassa, turpa tötteröllä ja kuolalätäkkö edessä. Ja voin vain aavistella mitä päässä pyörii: ”mulle kans, mulle kans ja katsoitko varmasti, että ruokaa on riittävästi, otitko huomioon, että rasitan itseäni enemmän, joten enemmän myös ruokaa, eheii, ei tuo riitä”.

Se on sitten 1000 kilometriä edessä. Auto hurisee moottoritietä ja kohta on ohitettu Jyväskylä. Pää jalkojeni päällä tuntuu yhä painavammalta ja yritän siirtää jalkojani. Ne eivät liiku, ovat puutuneet ja äijä se vaan jaloissani nukkuu eikä senttiäkään hievahda vaikka kuinka  yritän saada jalkojani sen alta pois. Ehdotan, että laitetaan huoltoasemalla pissatusten ja murkinoiden jälkeen koira takapenkille, oli  se sitten väärin tai ei. Eikä mene aikaakaan, kun sieltä huovan päältä repo rankana uinuva koira kuorsaa.

Vissiin on mennyt viesti perille kun millään huoltoasemalla idässä eikä lännessä eikä myöskään keskellä suomen maata ei ole kertaakaan tullut näiden vuosien varrella huomautuksia koirasta huoltoaseman sisällä kahvistelun ja ruokailumme aikana.  Ja se on hyvä se. Ei tarvitse turhaan selitellä eikä näyttää valjaita ja opaskoirakorttia.  Mitä enemmän me näkövammaiset opaskoirinemme liikumme, sitä luontevammaksi tulee suhtautuminen.

Mitä me tänne tulimme etsimään?  Lapin rauhaa, lunta, hiihtolatuja vaiko työleiriä. Aivan sama, mutta vaihtelu virkistää. Heti autosta ulos hypättyään otti karvainen kaveri ilon irti elämästään. Että se on tuo  lumi sitten ihanaa ja kun se on puhdasta, siinä voi kieriskellä selällään ja puskea itseään eteenpäin maata pitkin, kieriskellä kuin sittisontiainen siinä ihtessään, mutta hälläpä, tuolla karvakaverilla, on alla emäntänsä  juuret ja puhdas lumi ja yllä tähtitaivas.  Ja kun sitä on  pehmeän penkin makuun autossa päästy, niin pitäähän sitä sitten majapaikassa yrittää, onko olohuoneen sohva yhtä pehmeä.

Huokaus ja helpotus. Kaikki se lumi, koska ja tuhannet lumipaakut, joiden kanssa olemme kuluneen talven aikana tuttavuutta tehneet, ovat valuneet viemäreistä. Tuo kevään lorina, kuin  puhdas puro, on viemäreihin lorisevan veden ääni. Se tuntuu korvissani musiikilta.

Se tuossa talviliikkumisessa on haasteellisinta, että koskaan ei tiedä, mihin jalkansa laittaa. Alla voi olla liukas jää tai sohjoinen ja alta lipeävä epämääräinen mössö. Kyllä minä vaan pohjoisen ihmisenä rakastan oikeita talvikelejä. Sitä, että jalkojen alla lumi narskuu ja natisee. Se on opaskoiran kanssa liikkuvalle ihmiselle parempi alusta kuin nämä  etelän epämääräiset talvikelit.

En minä liukkautta pelkää. Nastakengät ja vaellussauvat ovat siihen hyvät välineet. Mutta tuo epämääräisyys tekee liikkumisesta varovaisen ja töksähtävän. Ja joka kerta perille tullessa saa huokaista kuin olisi suurenki suorituksen tehnyt.

Suurilta suorituksilta ne reitit tuntuvatkin.  Jokainen liikkeelle lähtö on oma tarinansa. Eikä todellakaan tiedä, mitä eteen tulee.  Tässä hiljattain ihan testasin, miten koira huomioi liikkuessaan lumen ja paljaan maan. Ja eittämättä valinta oli aina paljas maa. Se oli silloinkin, kun normireitillä pikku pätkä on polku. Polku, jota aina kuljemme kesät talvet. Mutta nyt polku,  jossa oli lunta sai jäädä. Houkutus paljaan maan leveämmälle kaistalle voitti.  Mukavahan se on  liikkua hetkittäin juuri sataneen lumen päällä. Sen,  jota ei ole vielä tallottu eikä aurattu. Se on kuin  olisi suuressa seikkailussa, vaikka tuttua reittiä kulkisi.  ja  jo muutaman tunnin sisällä sama reitti tuntuu kuin olisi nostotöissä syksyisellä perunapellolla.  yksi askel eteen, kaksi taakse.

Onhan talvessa hyviäkin puolia. Nimittäin, jos kaatuu, niin pehmeämmin maan pinnalle tömähtää kuin  töksähtäisi asfelttia syleilemään.  Ja mukavammalta minusta tuntuu sekin, että  Kassu piehtaroi puhtaassa lumessa vapaana ollessaan kuin se, että tulla tupsahtaa mutavelliltä haisten  rakkauden osoituksiin. Työmatkalla on muutama mukava oja. Kassun mielestä. Ei minun.  Olen yrittänyt välttää vapaaksi päästämistä tällä pätkällä, mutta kun se on siihen tottunut, että saa hetken irrotella ennen kuin  työ taas jatkuu, niin ei sitä  riemua voi  estää omien  mukavuuksien vuoksi. Ei silläkään uhalla, että yksikään taksikuski ei meitä  kyytiinsä huoli ja se, että  seurauksena on  työpaikalle tullessa  koiran puhdistus ja mahdollisesti lappu ovelle että ”pääsy kielletty”. Teks mieli kirjoittaa perään, että ”hajuhaitta”. Vaan ei  kehtaa.

Vaan siitä huolimatta ja juuri sen vuoksi, kevät on  ihaninta aikaa. Opaskoiran kanssa liikuessa voi tuntea  sen itsenäisyyden lisäksi myös  luonnon omat äänet ja  maasta nousevat tuoksut. Aistia  kevään herkemmin ja aistikkaammin. Istahtaa  juurakolle metsässä liikkuessa, jos sen sattuu huomaamaan tai kalliolle, kun sen löytää. Ja  kuulla metsän äänien lisäksi myös  irrallaan juoksevan oppaansa riemuaskeleet sen viilllättäessä  ohitse hurjaa vauhtia. Tulee hyvä mieli ja onnistumisen ilo, olen tässä, olen osallisena, olen  juuri siellä missä haluan olla.

Minulle on tärkeää itseellisyys. Mitä se sitten tarkoittaakaan. Tässä hetkessä ja näillä kymmenillä arvostan suunnattomasti sitä, että pääsen ittenäni liikkumaan ja pääsen istumaan sinne juurakolle tai kannon päähän tai joen rantaa yksin, ilman, että  minun täytyy pitää seuraa  avustajalle tai jollekin muulle ihmiselle päästäkseni luontoon. Saan tankata sen kaiken itseeni ja nauttia, aistia ja elää hetkessä.